Saarikko puuttui Niikon tiedepersuiluun – "Tämänkaltaiset puheenvuorot, näistä varoitan vakavasti"
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) puuttui eduskunnan keskiviikon istunnossa tiukasti perussuomalaisten harjoittamaan tiedekritiikkiin.
Saarikon saivat reagoimaan perussuomalaisten Mika Niikko ja Ari Koponen, jotka ryhtyivät kyseenalaistamaan tieteen rahoitusta värikkäin esimerkein.
– Ja tämänkaltaiset puheenvuorot, näistä varoitan vakavasti: maailmalta on esimerkkejä, jotka eivät lupaa hyvää silloin, kun poliitikot lähtevät arvioimaan tieteen merkityksellisyyttä tavalla, jolla edustaja Niikko sen täällä teki, Saarikko puuskahti.
Niikko sanoi puheenvuorossaan esimerkiksi Suomen Akatemian tutkivan parhaillaan sitä, ”miksi ulosteesta ei Suomessa puhuta vakavasti, sillä ulostamiseen liittyy paljon epätasa-arvoa”.
– Ja tutkija aloitti viime kuun alussa lähes puolen miljoonan määrärahalla tutkia ulostetta ja sen kautta sitä, miltä yhteiskunta vaikuttaa. Sitten tutkitaan erilaisia sammakkoja, Etelä-Amerikan sammakkoja, ja sitä, kuinka ne kannibalisoivat ja syövät toisiaan — tähänkin menee lähes puoli miljoonaa rahaa.
Niikko luonnehti kyseisiä tutkimuksia ”älyttömiksi” ja peräsi Saarikolta vastausta, miksi niihin käytetään rahaa. Niikon puoluetoveri Ari Koponen säesti arvostelemalla feministisiä hiphop-kulttuurin tutkimushankkeita.
– En usko, että kansalaiset tai lehtereillä olevat seuraajat haluavat, että yhteisin verovaroin tai julkisella velanotolla kustannetaan vastaavaa tiedettä, Koponen arveli.
Saarikko sanoi, ettei ilahtunut perussuomalaisten hyvää ja huonoa tutkimusta profiloivista puheenvuoroista.
– Ehkä teillä on enemmän asiantuntemusta kuin minulla, mutta minulla ei ole kykyä arvioida laadukkaan tutkimuksen kriteerejä aihevalintaan pohjautuen. Ja pidän myös erityisen tärkeänä rakentaa palomuuri poliittisen päätöksenteon ja tieteen kritiikin välille. Pidän sitä aivan ehdottomana sivistysvaltion peruslähtökohtana, Saarikko paalutti.
Saarikon mukaan valtiovalta ei valitse myöskään voittaja-aloja, jotka tulevat olemaan tutkimuksen ja kehityksen menestystarinoiden lähteitä.
– Eivät 90-luvun kansanedustajat valinneet, että Nokiastapa me tehdään Suomen paras tarina. Se syntyi, kun luotiin oikeanlaiset puitteet, valtiovarainministeri opasti.
Valtiovarainministeri esitteli eduskunnalle lain valtion tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksesta tuleville vuosille. Lisäysten tulisi johtaa siihen, että valtion rahoituksen määrä vuonna 2030 vastaisi 1,2:ta prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Saarikko kiitti kaikkia hallituspuolueita sitoumuksesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkittävyyteen.
– Oletan, että siihen vaikuttaa kaikilla vahva historian muistijälki Suomen talouden vaikeiden aikojen kääntymisestä paremmaksi 90-luvulla, kun nousimme lamasta uutta luomalla, rakentamalla yrittäjyyttä, talouden kasvua, nimenomaan panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen.
Saarikko huomautti, että Suomi on ollut pieni maa, avoin vientitalous, jonka menestys on aina nojannut uuden luomiseen, osaavaan väkeen, koulutukseen ja tutkimukseen.
– Tämä on vahva viesti myös tuleville sukupolville. Näin me haluamme selvitä tästäkin, Suomen ikääntymisestä, vahvasta velkaantumisesta ja näistä poikkeuksellisista kriiseistä, joiden keskellä nyt elämme, Saarikko summasi.