Ruotsin opiskelu jakaa opiskelijaliittoja – Puumalan ehdotus saa myös tukea
Opiskelijajärjestöiltä ei löydy yhteistä kantaa siihen, pitäisikö virkamiesruotsi suorittaa korkeakoulun sijaan jo lukiossa.
Suomenmaan haastattelemat opiskelijajärjestöt näkevät ajatuksessa hyvää, mutta eivät yhdy siihen suoralta kädeltä. Ajatuksen toi julki viikonloppuna eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.).
Suomenmaa lähestyi asiasta Suomen Lukiolaisten (SLL), opiskelijakuntien (SAMOK) sekä ylioppilaskuntien (SYL) liittoja.
Lukiolaisten liitto torjuu ruotsin opiskelun pakollisena.
Järjestön mukaan lukiolaisten tulisi kuitenkin opiskella vähintään kahta vierasta kieltä. Puheenjohtaja Elli Luukkainen kannattaakin Puumalan aloitetta vapaaehtoisuuden pohjalta.
– Ihan hyvältä se kuulostaa. Kuten Puumala sanoi, virkamiesruotsin opiskelun pitää olla motivaatiota kasvattava. Sillä ei pidä luoda paineita heille, jotka eivät koe ruotsin kieltä omakseen.
Luukkaisen mielestä virkamiesruotsin jättäminen väliin lukiossa ei saisi haitata opiskeluja korkeakoulussa.
SAMOK pitää Puumalan ehdotusta hyvänä, mutta edellyttää, että virkamiesruotsi tuotaisiin myös ammattikouluun.
– 40 prosentilla ammattikorkeakoululaisista on ammattikoulutausta. Ammatillinen koulutus ei välttämättä sisällä ruotsin opintoja. Siksi olisi loogisempaa, että ne jatkuisivat heti peruskoulun jälkeen, kun on paremmin muistissa asioita, sanoo järjestön puheenjohtaja Jemi Heinilä.
Heinilä jakaa Puumalan huolen siitä, että monella valmistuminen viivästyy tai se nousee esteeksi virkamiesruotsin takia.
– Ruotsin opiskeluun on paremmat mahdollisuudet saada tukea toisella asteella kuin korkea-asteella, hän huomauttaa.
– Korkeakoulutusväylä on turvattava myös ammattikoulupuolelta.
SYL:n puheenjohtaja Heikki Koposen mielestä toisen kotimaisen kielen opinnot tulee hoitaa joka tapauksessa jossakin vaiheessa.
– Korkeakoulussa suorittamisen yksi hyvä puoli on siinä, että samalla on mahdollista opiskella alan kannalta merkityksellistä kieltä ja sanastoa, hän huomauttaa.
Koponen toteaa kuitenkin, että toisen asteen tulisi antaa hyvät valmiudet hakea korkeakouluun.