Ruotsin Nato-jäsenyys voisi avata uusia mahdollisuuksia maan puolustusteollisuudelle

Saabin toimitusjohtaja näkee jäsenyydessä monia hyötyjä.
Nato

Jos Ruotsi päätyy liittymään Natoon, voisi maan puolustusteollisuudelle avautua uusia mahdollisuuksia, joita liittoumattomalle maalle ei ole tarjoutunut, arvioi Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun yliopistolehtori Martin Lundmark uutistoimisto TT:n haastattelussa.

Vaikutus ei ole mullistava, sillä Ruotsin puolustusteollisuus on jo mukana monissa Nato-maiden hankintaprosesseissa.

–  On selvää, että Nato-jäsenyydestä olisi hyötyä, vaikka muutos nykytilaan verrattuna ei olisi valtavan suuri. Ruotsi on jo nyt mukana monissa Nato-prosesseissa ja tekee yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, Lundmark sanoo.

Puolustusteollisuuteen kohdistuva kiinnostus on kuitenkin selvästi kohonnut, kun monet maat Venäjän aloittaman sodan seurauksena kasvattavat puolustusbudjettejaan.

Ruotsin teollisuuden keskeinen toimija Saab on tämän vuoden alusta noussut Tukholman pörssissä 80 prosenttia.

Saabin toimitusjohtaja Micael Johansson arvioi yhtiön osavuosikatsauksen yhteydessä, että yhtiölle voisi Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä avautua pääsy mukaan herkemmille alueille, tiedustelu- ja sensorijärjestelmissä.

–  Sellaisiin asioihin, joita koskevissa keskusteluissa me emme normaalisti ole mukana, kun emme ole liittoutuneita, hän sanoi.

Dagens Industri-lehden haastattelussa hän mainitsee Saabin kehittämän Global Eye -valvontakoneen, jota on viety muun muassa Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin. Johansson uskoo, että kone voisi löytää uusille markkinoille Nato-jäsenyyden toteutuessa.

–  Amerikkalainen vastine, AWACS, on aika vanha ja vaikeasti käytettävä. Naton jäsenenä pääsisimme tälle alueelle, Johansson arvioi.

Myös elektronisen sodankäynnin välineiden kehittäminen olisi Naton sisällä helpompaa, hän arvioi.

Lundmark on Johanssonin linjoilla ja huomauttaa, että Naton jäsenenä Ruotsi pääsisi sisäpiiriin sotilasliiton prosesseissa ja kehitystyössä.

–  Näihin kuuluvat viestinnän, päätöksenteon ja suunnittelun koordinointi. Tiedonvaihdon kautta syntyy uutta yhteistyötä eri toimijoiden ja yritysten välillä.

Uusia mahdollisuuksia voisi syntyä esimerkiksi Saksan kanssa, joka on ilmoittanut kasvattavansa puolustusmenojaan rajusti. Sukellusvene- ja hävittäjävalmistajana Saab on tosin lähinnä kilpailijan asemassa, eikä todennäköisesti tulisi yhteistyökumppaniksi.

–  Yhteistyö ei luonnistu jos yksi osapuoli on edistynyt ja toinen lähinnä taivuttaa peltiä, täytyy olla yhteinen kiinnostus yhteistyöhön ja synergioihin. Voisin kuvitella, että se toimisi ohjus- ja viestintäjärjestelmissä, Lundmark arvioi.

Saab toimittaa jo puolustusratkaisuja Nato-maihin. Yhteistyötä on Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa, ja lisäksi Unkari ja Tshekki ovat solmineet leasing-sopimuksia Jas Gripen -hävittäjästä.

–  Natossa on maita, jotka ovat sitoutuneet omiin ratkaisuihin ja joilla on oma puolustusteollisuutensa. He eivät valitse muita valmistajia. Mutta on muita maita, joiden voisi kuvitella valitsevan Gripen-hävittäjän.

Lundmark korostaa, ettei Nato edellytä, että puolustusjärjestelmät pitäisi hankkia muista Nato-maista. Niiden tulee kuitenkin olla yhteensopivia Naton eri järjestelmien kanssa.

–  Esimerkiksi Ranska ostaa vain ranskalaista, kun taas Tanska suuntautuu myös Naton ulkopuolelle.

Kolikon toinen puoli on, että Natoon tai Yhdysvaltoihin sitoutumattomat maat voisivat suhtautua Ruotsiin kielteisesti. Se voisi haitata hävittäjien tai sukellusveneiden vientiä. Lundmarkin mukaan tämä voisi koskea esimerkiksi Intiaa.

–  Jo tänä päivänä Intia ostaa sekä Yhdysvalloista että Venäjältä. Samalla heillä on pitkään ollut tavoitteena kehittää oma hävittäjä.

Ruotsi vei viime vuoden aikana sotatarvikkeita yli 20 miljardilla kruunulla, eli yli 1,9 miljardilla eurolla. Suomen asevienti oli SaferGloben mukaan vuonna 2020 hiukan yli 160 miljoonaa euroa.

Ruotsin viennistä yli kolmasosan muodosti Global Eyen vienti Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin. Muita suuria kauppoja olivat Gripen-hävittäjien vienti Brasiliaan sekä Saabin ja Boeingin yhteistyö koulutuslentokoneen kehittämiseksi. Pienempiä kauppoja on tehty Australian, Thaimaan ja Hollannin kanssa.