"Hirvittää" – PTT:n Markus Lahtinen kertoo, mitä velkajarrutyöryhmän laskelma sopeutuksesta oikeasti tarkoittaisi
Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen varoittaa, että valtavat julkisen talouden säästötoimet voivat kääntyä itseään vastaan. Jos sopeutus viedään äärimmilleen, uhat alkavat painaa mahdollisuuksia enemmän.
Eduskunnan velkajarrutyöryhmä kertoi keskiviikkona alustavasta tavoitteesta, jonka mukaan julkista taloutta tulisi sopeuttaa 8–11 miljardilla vuoteen 2031 mennessä.
Lahtinen pitää merkittäviä sopeutustoimia välttämättöminä, mutta haarukan yläpää eli jopa reilun kymmenen miljardin euron sopeutusurakka ensi vaalikaudella saa hänet epäröimään.
– 10 miljardia on kyllä niin paljon, että itseäni hiukan hirvittää, ihan suomeksi sanottuna, hän sanoo.
Lahtinen asettaa kestävän rajan jonnekin kuuden ja seitsemän miljardin euron väliin.
– PTT:ssä olemme haarukoineet, että kuusi miljardia on paljon, samoin seitsemän. Jokainen miljardi siitä ylöspäin kohti kymmentä on yhä vaikeammin perusteltavissa.
– Voi hyvinkin olla, ettei niillä viimeisillä miljardeilla saada kestävällä tavalla vahvistettua julkista taloutta, ekonomisti sanoo.
Jokainen sopeutettu euro leikkaa talouskasvua. Velkajarrutyöryhmän raportissa on käytetty kerrointa 0,6, mikä tarkoittaa 60 sentin katoamista taloudesta jokaista sopeutettua euroa kohden.
Lahtinen pelkää, ettei tämäkään oletus välttämättä kestä.
– Aina kun sopeutetaan, veroja korotetaan tai menoja leikataan, sillä on joku negatiivinen vaikutus talouskasvuun. Mitä isompi sopeutuspaketti on, sitä vaikeammaksi tulee sen rakentaminen niin, että negatiivinen vaikutus talouskasvuun pysyisi kohtuullisena, Lahtinen avaa.
Esimerkiksi sote-palveluiden leikkaukset saattavat näyttää paperilla säästöiltä, mutta todellisuus voi olla toinen. Lahtinen nostaa esimerkiksi leikkaukset vanhushoivaan. Ne olisivat vaikeita sekä ihmisten hyvinvoinnin että talouden kannalta.
– Jos vanhuksen hyvinvointi ja terveys heikkenevät, hän on todennäköisemmin erikoissairaanhoidossa elinkaarensa lopussa, ja se on todella kallista.
Kymmenen miljardia euroa on summana niin suuri, että sen hahmottaminen vaatii vertailukohtia.
Puolustusministeriön budjetti on esimerkiksi noin 6,4 miljardia euroa vuodessa. Summaan sisältyvät kaikki mahdolliset kulut hävittäjineen ja armeijoineen.
Koko opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala puolestaan maksaa noin yhdeksän miljardia euroa vuodessa. Korkeakouluopetus vie siitä noin neljä miljardia.
– Tästä saa sen mittaluokan, miten valtavista summista puhutaan, Lahtinen toteaa.
Puolustusmenot ovat kuitenkin vähenemisen sijaan kasvamassa, eikä opetuksesta ja sivistyksestäkään kärsisi leikata. Poliitikot peräänkuuluttavat päinvastoin lisää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jolla saataisiin lopulta aikaan talouskasvua.
Lahtinen kuitenkin korostaa, että velkajarrutyöryhmän laskelma ensi vaalikauden sopeutustarpeesta on vasta alustava arvio. Lopullisia summia odotellaan joulukuussa, kun talousennusteet tarkistetaan ja nykyisen hallituksen mahdolliset lisätoimet ovat tiedossa.
Lahtinen toivoo, että niistä saadaan helpotusta tulevan hallituksen urakkaan.
– Sitten päästäisiin vaativaan, mutta ehkä tehtävissä olevaan seitsemän miljardin euron suuruusluokkaan, hän sanoo.
Velkajarrutyöryhmän sovussa ovat mukana kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuunottamatta.
Ensi vaalikaudella edessä on vaikeita päätöksiä, mutta vuoden päässä häämöttävissä eduskuntavaaleissa ihmisille pitää tarjota muutakin kuin leikkauslistoja ja veronkorotuksia.
– Vaalikampanjoissa ja vaihtoehdoissa pitää olla joku näkymä paremmasta, visio ja toivon sanoma, Lahtinen painottaa.
– Sellainen ankeus, että nuo ja nuo verot nousevat ja nuo asiat leikataan pois, ei ole se tie minkä päästä ratkaisut löytyvät.