Tutkimus: Superikääntyjien aivoilla on erityinen kyky

Monien ihmisten aivot rappeutuvat iän myötä: ne täyttyvät virheellisesti toimivista proteiineista, mikä johtaa solukuolemiin sekä muistin ja kognition menetykseen. Toisilla taas rappeutumista ei tapahdu: heidän ajattelunsa on 80-vuotiaana yhtä terävää kuin se oli heidän ollessaan viisikymppisiä.

Keskiviikkona Nature-tiedelehdessä julkaistu tutkimusartikkeli tarjoaa uuden mahdollisen selityksen tälle erolle.

Tutkimuksessa havaittiin, että niin sanotuilla superikääntyjillä eli 80-vuotiailla ja sitä vanhemmilla, joiden muistikapasiteetti vastaa 30 vuotta nuorempien tasoa, oli noin kaksi kertaa enemmän uusia hermosoluja kuin ikäisillään normaalimuistisilla. Alzheimerin tautia sairastaviin verrattuna heillä oli uusia hermosoluja 2,5 kertaa enemmän.

Tutkimuksesta uutisoi New York Times.

– Tämä artikkeli tarjoaa biologisen todisteen siitä, että ikääntyvät aivot ovat muovautuvia jopa ihmisen ollessa 80-vuotias, sanoo tutkimukseen osallistunut Northwestern-yliopiston Feinberg School of Medicine -yksikön psykiatrian ja käyttäytymistieteiden apulaisprofessori Tamar Gefen New York Timesille.

Tutkijat tarkastelivat hermosoluja neljän eri ikääntyneiden ryhmän aivoista. Ensimmäisessä ryhmässä oli ihmisiä, joilla oli normaali kognitio, toisessa ryhmässä ihmisiä, joilla oli lievä kognitiivinen heikentymä, kolmannessa ryhmässä oli Alzheimerin tautia sairastavia ja neljännessä ryhmässä superikääntyjiä. Kaikki olivat lahjoittaneet aivonsa tutkittavaksi kuolemansa jälkeen.

Tutkimuksessa havaittiin, että superikääntyjillä oli aivojensa hippokampuksessa huomattavasti enemmän kypsymättömiä hermosoluja – ei vain muihin ikääntyneisiin, vaan myös nuoriin aikuisiin verrattuna.

Superikääntyjien kypsymättömillä hermosoluilla oli myös ainutlaatuisia geneettisiä sekä epigeneettisiä eli geenien toimintaan liittyviä ominaisuuksia, joiden tutkijat uskovat tekevän niistä vastustuskykyisiä ikääntymiselle.

– Superikääntyminen ei johdu vain siitä, että näitä nuoria soluja on enemmän, vaan siitä, että käytössä on eräänlainen geneettinen ohjelmointi, joka mahdollistaa niiden säilymisen, tohtori Gefen sanoo.

Tutkimusta johtanut neurotieteen professori Orly Lazarov Illinois’n yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta sanoo seuraavan tutkimuskohteen olevan se, miten superikääntyjien erityiset kypsymättömät hermosolut liittyvät ryhmän ylivertaiseen muistiin ja olisiko tätä aktiivisuutta mahdollista hyödyntää lääkkeessä, joka auttaisi muita pysymään terävinä pidempään.