Rokottamattomien osuus kaikista koronatartunnoista on kolminkertainen kevääseen verrattuna
THL:n mukaan rokottamattomien osuus kaikista koronavirustartunnoista on noussut kolminkertaiseksi verrattuna kevääseen. Kesäkuusta lähtien myös sairaalahoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuus on ollut jyrkässä kasvussa rokottamattomien keskuudessa.
Sairaalahoitoa vaatineet tartunnat ovat kasvaneet myös rokotetuilla ihmisillä.
THL:n johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan kasvu on kuitenkin hyvin pientä verrattuna nousuun rokottamattomien keskuudessa.
Kontion mukaan suurimmassa riskissä kuolla koronavirukseen ovat yli 70-vuotiaat rokottamattomat henkilöt.
– Heidän riski menehtyä koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kasvanut viisinkertaiseksi kevääseen ja kesään verrattuna, Kontio totesi.
Lisäksi 50–60-vuotiaiden tehohoitoa vaativat tartunnat ovat yli nelinkertaistuneet niin ikään kevään ja kesän lukemista.
Koronatestausaktiivisuus on ollut viime viikkoina tasaisessa kasvussa Suomessa.
Lokakuun lopulla testejä tehtiin viikossa vajaat 81 000. Viime viikolla testejä tehtiin jo yli 113 200, eli lähes viidennes enemmän kuin tuota edeltävän viikon aikana.
Viime viikon testausten perusteella tartuntoja todettiin noin 7 200 eli noin viidennes enemmän kuin edeltävällä viikolla. Lokakuun lopulla puolestaan todettiin yli 4 000 tartuntaa viikossa
Johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä sanoo, että ainakin Helsingissä kahdesti rokotetut ovat käyneet kaikkein ahkerimmin testattavana.
– Näyttää siltä, että ne, jotka ovat huolehtineet rokotuksistaan, käyvät myös eniten testeissä, hän sanoi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronatilannekatsauksessa.
Helsingin kaupungin tilastojen mukaan kahdesti rokotetut ovat käyneet rokottamattomia useammin koronatesteissä jo elokuusta alkaen. Syksyyn mittaan ero on kasvanut.
Kaikista Suomessa viime viikolla testatuista näytteistä oli positiivisia 6,3 prosenttia.
Tilannekatsauksessa korostettiin, että rokotukset ovat yksi osa isoa palettia, jolla epidemiaa pyritään hillitsemään.
THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio sanoi, että tartuntojen estämisessä rokotukset eivät ole edes ensisijainen keino.
– Rokotteet eivät täysin estä tartuntoja, vaikka vähentävät niitä. Siksi rokotukset eivät ole ensisijainen keino, jolla tartuntoja estetään, vaan siihen tepsivät rajoitustoimet, Kontio totesi.
– Lisäksi perinteiset terveystoimet, kuten käsihygienia, maskit ja etäisyyksien pito toisiin ihmisiin ovat tärkeämpiä tartuntojen ehkäisyssä kuin rokotukset.
Tulevan joulun viettoon viranomaiset antoivat suomalaisille ohjeen noudattaa epidemian aikana tutuiksi tulleita kansanterveystoimia. Lisäksi rokottamattomia kehotettiin pohtimaan, onko vanhuksia järkevää tavata.
– Jos on rokottamaton, kannattaa minusta harkita, onko nyt oikea aika tavata iäkkäitä ihmisiä, projektipäällikkö Anna Katz STM:stä sanoi.
Suomessa arvioidaan kohtalaisen riskin tilaisuuksien ja toimintojen rajoittamista koronavirustilanteen hillitsemiseksi, STM sekä THL kertoivat koronakatsauksessaan.
Aiemmin rajoituksia on pyritty kohdistamaan tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa kontakteja on enemmän.
Viranomaisten mukaan kohtalaisen riskin tilaisuuksia ja tapahtumia ovat muun muassa ulkona järjestettävät istumapaikattomat yleisötilaisuudet, ryhmäliikunta, joukkueurheilu, laulutilaisuudet sekä kaukoliikenteen juna- ja bussiliikenne.
Ministeriö on yhdessä THL:n kanssa arvioinut niin kutsutun riskipotentiaalien arviointimallin päivitystä vastaamaan nykyistä epidemiatilannetta Suomessa.
Edellä mainitut tapahtumat ja tilaisuudet on mainittu THL:n laatimassa riskitaulukossa esimerkkeinä kohtalaisen riskin tilaisuuksista. STM ja THL eivät päätä rajoituksista, vaan niistä vastaavat aluehallintovirastot.
– Lista on suuntaa antava, ja sen on tarkoitus tukea alueiden arviointia paikallisesta epidemiatilanteestaan. Alueiden olisi nyt hyvä kriittisesti arvioida, millä keinoilla tartuntoja vähennettäisiin, projektipäällikkö Anna Katz THL:stä sanoi tilaisuudessa.
Syynä uusien rajoitusten arvioimiseen on Suomessa syksyn mittaan pahentunut koronavirustilanne, joka uhkaa terveydenhuollon kantokykyä.