Rikosoikeuden professorien mielestä natsitunnusten kriminalisoimista voisi selvittää – "Onko historian muisti näin lyhyt"

Natsitunnusten kieltäminen lailla nousi keskusteluun, kun poliisi poisti hakaristilippuja uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mielenosoituskulkueesta itsenäisyyspäivänä.

Nykyisin esimerkiksi hakaristilipun esillä pitäminen ei itsessään ole lainvastaista. Poliisi voi kuitenkin takavarikoida lipun, jos katsoo sen käytön olevan esimerkiksi kiihottamista kansanryhmää vastaan. Tästä hakaristilippuja itsenäisyyspäivänä kantaneita epäilläänkin.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio arvioi rikosnimikkeen tunnusmerkistön täyttyvän, sillä natsilipun alla marssivaan mielenosoitukseen liittyy uhkaavuutta, vaikka kulkue sujuisi rauhallisesti.

– Uhkaavuus ei tule vain siitä lipusta, vaan niistä ihmisistä ja heidän energiastaan, jolla halutaan osoittaa, että tällainen natsiaate olisi hyvä. Ja kun siihen lippuun tiivistyy tällainen historiallinen asia, on se siinä mielessä tiivistymä rasistisia sisältöjä omaavista merkityksistä, Nuotio sanoo.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan olisi hyvä, että hakaristilipuista tulisi oikeudessa ennakkotapaus.

– Minusta jonkin ennakkotapauksen voisi viedä oikeusprosessin läpi. Sitten sen tietäisi (täyttyykö tunnusmerkistö).

Tunnusten käytön hyväksyttävyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti, kertoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta.

– Ei ole selvää kaavaa, milloin joku ylittää hyväksyttävyyden rajan ja milloin ei. Julkisen vallan on aina perustuttava lakiin. Aina pitää löytää lakiin perustuva toimivalta, jonka lainsäätäjä on poliisille suonut. Emme voi puhtaasta moraalista johtaa itsellemme toimivaltuuksia.

Nuotion mielestä poliisi tulkitsi Suomen lainsäädäntöä oikein itsenäisyyspäivänä.

– Meidän lainsäädännössä on lähdetty siitä, että yksittäinen natsilippu jossain kodin seinällä ei täytä uhkaavuuden kriteeriä. Mutta jos se on jossain mielenosoituksessa, jossa on tunteita, paljon väkeä ja jossa sitä asiaa ajetaan, mennään mielestäni rangaistavan puolelle.

Nuotion mukaan Suomessa ei ole koettu tarvetta kriminalisoida natsi- tai muitakaan tunnuksia sellaisenaan, vaan on ajateltu, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan kattaa tilanteet, joissa tunnusten käyttöön on tarpeen puuttua.

Tunnusten ja merkkien kriminalisoiminen herättääkin ristiriitaisia tunteita. Sisäministeri Kai Mykkänen suhtautui sääntelemiseen nihkeästi Ylen haastattelussa ja kutsui sitä ”vaikeaksi tieksi”.

Helsingin poliisin viestintäjohtaja Juha Hakola taas kaipasi Ylen haastattelussa poliisille tarkempaa lakia, jotta nopeita tulkintoja ei tarvitsisi tehdä.

Arvelin jättää lain valmistelun arvioinnin sisäministeriölle, muttei itse näe lain tarkentamista vielä tarpeelliseksi. Tolvanen tai Nuotio eivät pidä tunnusten kriminalisointia täysin mahdottomana.

– Se varmaan helpottaisi ja selkeyttäisi asiaa, mutta sellaisen hyvän ja tyylikkään lainkohdan laatiminen ei varmaan ole ihan helppo harjoitus, Nuotio sanoo.

Nuotio katsoisi ensin, tuomitaanko hakaristilippujen kantajat. Jos ei, uuden sääntelyn tarve voisi nousta pohdintaan.

– Suomalainen yhteiskunta kohtaa uudentyyppisen haasteen, meillä ei ole haettu näitä rajoja aiemmin. Tuntuu hurjalta, että onko historian muisti näin lyhyt, kun ihmiset ovat nyt valmiita marssimaan tällaisten tunnusten alla.

Juttua on päivitetty kauttaaltaan klo 20.00