"Reitti ulos tästä on täysin pimennossa" – Keskustan piiripomot kantavat huolta pitkittyvän koronakriisin vaikutuksista ihmisiin
Maakunnissa suhtaudutaan koronan leviämistä rajoittaviin toimiin tosissaan, mutta rauhallisesti, Suomenmaan haastattelemat keskustapiirien puheenjohtajat kertovat.
Lapin piiriä luotsaava Petteri Salmijärvi asuu Sallassa, ja lähin sairaala on Rovaniemellä 160 kilometrin päässä.
– Meillä ihmiset ovat tottuneet varomaan ettei mitään satu, koska apu on kaukana. Koronaohjeisiinkin suhtaudutaan vakavasti, Salmijärvi kertoo.
Pohjois-Pohjanmaalla ei myöskään hötkyillä.
– Ihmiset ulkoilevat turvavälejä pitäen. Kriisitietoisuus on lisääntynyt, piiriä johtava Jussi Ylitalo tulkitsee.
Piiripomot eri puolilla maata kiittelevät pääministeri Sanna Marinin (sd.) jämäkkää johtajuutta koronakriisissä.
– Pääministeri on hoitanut pestinsä hienosti, siitä ei ole kahta sanaa, Salmijärvi sanoo.
– Pääministeri on ollut varsin selväsanainen, Ylitalo toteaa.
Varsinais-Suomen Satu Simelius sanoo pitävänsä Marinia ”erityisen vakuuttavana”.
– Televisioesiintymisten perusteella pääministeri vetää pisteet kotiin, Teuvo Hatva Kainuusta luonnehtii.
Piirien veturit antavat tunnustusta myös keskustan puheenjohtajalle, valtiovarainministeri Katri Kulmunille.
– Hän on esiintynyt luottamusta herättävästi, Simelius sanoo.
Etelä-Savon piirin Arto Sepponen kiittelee etenkin yrittäjien tarpeiden huomioimista.
– Hallitus tekee koko ajan uusia päätöksiä ja ratkaisuja yrittäjien asioiden hoitamiseksi, hän toteaa.
– Moni ei varmaankaan olisi edes uskonut, että sieltä tulee sellaisia talouspaketteja, Ylitalo myötäilee.
Keski-Pohjanmaan piirin Timo Pärkän mielestä hallituksen toiminta on kaikkinensa ollut kiitettävää.
– Poikkeukselliseen tilanteeseen on reagoitu edeten niillä tiedoilla, mitä käytettävissä on.
Piiripomot kuitenkin laskevat lentokentälle ulkomailta tulevien ihmisten puutteellisen ohjaamisen epäonnistumiseksi. Ylitalo sanoo, että asiassa olisi pitänyt olla tarkempi.
– Siinä on ollut pientä epäselvyyttä vastuunjaossa, Pärkkä uskoo.
Virhe siis tapahtui, mutta piirijohtajat pitävät sitä kuitenkin inhimillisenä kriisin keskellä.
– Lentokenttäasiasta pitää ottaa mahdollisimman äkkiä opiksi eikä lyödä päätä kahta kertaa seinään, Salmijärvi summaa.
Keskustapiireissä kannetaan huolta siitä, kuinka kauan poikkeusolot jatkuvat.
Koronavirustartuntoja saadaan vähennettyä voimakkailla rajoitustoimilla, mutta samalla ne pitkittävät epidemia-ajan kestoa. Satu Simelius muistuttaa, että poikkeustoimista ovat vaarassa kärsiä jo valmiiksi heikompiosaiset.
– Huolestuttaa, mitä sosiaalisia haasteita tästä tulee. 1990-luvun lamallakin oli pitkäkestoiset vaikutukset.
– Olisi hyvä jos olisi mahdollista ilmoittaa, milloin nämä poikkeusolot loppuvat. Mutta sitä ei voi tietenkään tehdä, eikä siitä pysty hallitusta kritisoimaan, Simelius korostaa.
Kainuusta kuuluu samanlaista pohdintaa.
– Reitti ulos tästä on vielä täysin pimennossa, sekä se, miten päästään eteenpäin mahdollisimman vähillä vahingoilla, Teuvo Hatva sanoo.
Kukaan ei tiedä kauanko poikkeusolot lopulta kestävät – tai mitä sitten tehdään, kun akuutista vaiheesta päästään yli, Keski-Pohjanmaan Timo Pärkkäkin toteaa.
– Kovin raflaavaan jälkiviisasteluun ei ainakaan pitäisi ryhtyä.
Pärkkä on niin ikään huolissaan perheistä, joissa tilanteet alkavat eskaloitua. Muiden kuin lähiopetuksessa olevien kouluruokailut on esimerkiksi lopetettu, mutta ne ovat olleet monille lapsille tärkeitä.
Keskustelu kouluruokailun järjestämisestä kuplii yhä enemmän, Pärkkä kertoo.
– Kuntien kesken on sovittu, että pyrimme maakunnalliseen linjaukseen siinä, Keski-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtajana toimiva Pärkkä sanoo.
Pärkkä on kuullut hallitusta kiiteltävän etenkin siitä, että yrittäjien ahdinkoon tartuttiin nopeasti.
– Ja on hyvä linjaus, että kunnillakin on siinä rooli, hän sanoo.
Kunnat voivat pian auttaa yksinyrittäjiä valtion tuella, ja yrittävät voivat myös saada työttömyystukea.
Suomen Yrittäjien hallituksessakin vaikuttava Etelä-Savon Arto Sepponen korostaa, että yksinyrittäjät ja pienyrittäjät tarvitsevat nyt suoraa rahallista tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin.
– Kassavirta on loppunut, mutta yritysten pitää maksaa erääntyneet laskut, palkat, vuokrat ynnä muut kiinteät kulut, jotta yritystoiminta voisi jatkua kriisin jälkeen, hän muistuttaa.
Suomenmaa haastatteli kuuden piirin puheenjohtajaa. Keskustalla on kaikkiaan 21 piiriä.