Puumala vaatii ammattikoulutukseen kokonaisia opiskeluviikkoja
Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.) peräänkuuluttaa huomiota ja tukea ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanolle.
Myös sivistysvaliokunta on nostanut ammatillisen koulutuksen ensi vuoden kärkiteemakseen.
– Kun teemme mittavaa koulutusuudistusta, on muutosten ja parannusten tekemiseen oltava erityistä herkkyyttä. Vaadimme valiokunnassa, että jokaiselle opiskelijalle laadittava henkilökohtainen koulutussuunnitelma tehdään uuden lain edellyttämällä tavalla, Puumala painottaa kannanotossaan.
Valiokunta edellyttää hänen mukaansa hallitukselta selvitystä siitä, miten ammatillisen koulutuksen opiskelijoille turvataan kokonaiset opiskelupäivät ja –viikot.
Kokonaiset koulupäivät ovat tärkeitä erityisesti peruskoulunsa juuri päättäneille ja opintojensa alussa oleville nuorille, kansanedustaja kororstaa.
– Reformia toimeenpannessaan ministeriön on laadittava yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa malli kokonaisten koulupäivien toteuttamisesta. Tätä voidaan tehdä myös työpaikoilla tapahtuvaa oppimista hyödyntäen ja paikallisia innovaatioita suosien.
Viikonloppuna Helsingin Sanomissa julkaistiin artikkeli, jossa ruodittiin toisen asteen ammattikoulutuksen tilaa ja siihen liittyviä ongelmia.
Haasteina nähtiin esimerkiksi soveltuvuuskokeiden poistuminen hoitoalan koulutuksesta ja sisäänotto, jossa koulutukseen pääsee oppimisvaikeuksista ja monista muista ongelmista kärsiviä opiskelijoita.
Puumalan mielestä on hyvä, että nuorten opintovalmiuksista ja soveltuvuuksista eri aloille käydään keskustelua ja mahdollisia muutoksia mietitään. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että osa nuorista putoaisi koulutuksen ulkopuolelle.
– Keskustan ratkaisut lähtevät koulutuksen perustan laittamisesta kuntoon ja perheiden riittävästä tuesta. Peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheeseen esittämässämme oppioikeusmallissa oppivelvollisuuden takarajaa nostettaisiin nykyisestä seitsemästätoista ikävuodesta kahdeksaantoista.
Peruskoulun oppimäärän rinnalle uutena kriteerinä Puumala nostaisi vaatimuksen jatko-opintovalmiuksista.
Hän esittää myös, että opintonsa keskeyttänyt nuori ohjattaisiin esimerkiksi vapaan sivistystyön, kymppiluokan, työpajatoimintaan tai valmentavan koulutuksen piiriin.
– Keskeistä on perustaitojen hallinta ja jokaisen nuoren huomioiminen omana yksilönä. Kaavamaisten ratkaisujen sijaan tarvitaan useita erilaisia tukitoimia, jotka auttavat nuorta eteenpäin.