Putin ei tunnusta Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyttä, arvioi asiantuntija – Venäjä haluaa Ukrainasta "uuden Bosnian"
Venäjän presidentti Vladimir Putin ei aio tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueita itsenäisiksi valtioikseen, vaikka Venäjän duuma tätä presidentiltä pyysi tiistaina. Näin arvioi STT:lle Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes, jonka mukaan alueiden itsenäisyys sotisi Venäjän tavoitteita vastaan Ukrainassa.
– Tasavaltojen tunnustus päättäisi virallisesti Minskin sopimukset. Venäjä rikkoisi kaikki sitoumuksensa, sillä Minskin sopimuksissa ei ennakoida alueiden itsenäistymistä, Moshes kertoo.
Minskin sopimukset ovat aselepoon Itä-Ukrainassa tähtääviä sopimuksia, joita ei saatu pantua täytäntöön.
– Venäjän tavoitteena on pitää koko Ukraina kontrollissaan. Tasavaltojen tunnustus tarkoittaisi sitä, että Venäjä menettäisi valtavan vipuvarren Ukrainassa. Venäjän pelisuunnitelmana on tehdä Ukrainasta uusi Bosnia, jossa yhdellä osalla maasta on veto-oikeus muun maan ulkopolitiikkaan.
Moshesin mukaan niin kutsuttujen Luhanskin ja Donetskin kansantasavaltojen itsenäistymishanke edellyttäisi sotaa, sillä separatistien omissa perustuslaeissaan itselleen vaatimat alueet ovat suurempia kuin heidän tosiasiallisesti hallussaan pitämät alueet. Rintamalinja kulkee alueiden halki.
Yhdysvallat tuomitsi keskiviikkona jyrkästi Venäjän lainsäätäjien aikeet. Ulkoministeri Antony Blinkenin mukaan tällainen päätös rikkoisi röyhkeästi kansainvälistä oikeutta.
Tällainen päätös osoittaisi Blinkenin mukaan, ettei Venäjällä ole halua löytää diplomaattista ja rauhanomaista ratkaisua kriisiin, ja sen toteutuminen johtaisi voimakkaisiin vastatoimiin Yhdysvalloilta ja sen liittolaisilta.
Presidentti Putinin tiistaina tavannut Saksan liittokansleri Olaf Scholz kertoi Moskovassa, etteivät Ukrainan jäsenyys Natossa ja Naton ”laajeneminen itään” ole ajankohtaisia asioita lähitulevaisuudessa. Scholzin kommentit eivät Moshesin mukaan edusta linjan muutosta Natolle.
– Se oli oikea kuvaus todellisuudesta. Ukrainalle ei ole luvattu mitään tarkkaa Naton jäsenyydestä, Moshes sanoo.
Kommentit herättivät osin hämmennystä, sillä ne olivat tulkittavissa tavalla, jolla olisi merkitystä myös Suomen ja Ruotsin mahdollisen jäsenyyden kannalta. Moshes katsoo Scholzin puhuneen huolimattomasti, mutta Ukrainasta käydyllä keskustelulla voi olla merkitystä myös Suomelle.
– Monet poliitikot Saksassa ja Ranskassa eivät ymmärrä tätä ongelmaa. He ajattelevat, että he voivat tehdä sopimuksia Ukrainasta erikseen, mutta jos Nato kääntää selkänsä avointen ovien periaatteelle, sillä on ennen pitkää laajempia seurauksia muille maille.