Puolustusvoimat tarkensi kohua herättänyttä palvelusohjesääntöä – sotilaat huolissaan sananvapaudestaan
Puolustusvoimat on tarkentanut vuodenvaihteessa voimaantulevan uuden palvelusohjesäännön soveltamista.
Tuore ohje on allekirjoitettu jouluaattoa edeltävänä päivänä. Tarkennusten syynä on, että ohjesäännön eräs kappale aiheutti jo ennen voimaantuloaan runsaasti kohua.
Ohjesääntöön lisättiin kokonaan uutena kohta, jossa kehotetaan välttämään puoluepoliittisiin kiistakysymyksiin puuttumista ja varomaan Puolustusvoimien kytkemistä niihin.
Esimerkiksi Upseeriliitto on ollut huolissaan, että uusi palvelusohjesääntö rajoittaa ammattisotilaiden sananvapautta.
Myös some-sotilaana tunnettu majuri James Mashiri luonnehti blogissaan uutta palvelusohjesääntöä sananvapauden rajoittamiseksi.
– Epämääräinen ja lavea sananvapauden rajoitus on omiaan johtamaan monien perusteltujenkin puheenvuorojen välttämiseen ankaran tuomion tai epäsuotuisan urakehityksen pelossa, Mashiri kirjoitti reilu viikko sitten.
Puolustusvoimien viestintäjohtajan Jan Engströmin mukaan ohjesäännön kohdan tarkoituksena on ollut muistuttaa, että sotilaat tulisi nähdä mahdollisimman puolueettomina.
Hän korostaa, että palvelusohjesäännön tarkoituksena ei ole missään vaiheessa ollut rajoittaa sotilaiden sananvapautta tai muuttaa nykytilannetta.
– Tietenkin kun asiaa ruvetaan laajasti tulkitsemaan, varmaan kaikki poliittinen keskustelu voitaisiin tulkita puoluepoliittiseksi kiistakysymykseksi.
Engströmin mukaan aatonaattona annetulla ohjeella haluttiin selventää, miltä osin palvelusohjesääntöä pitää tulkita sotilaskäskynä ja miltä osin kohdat ovat suosituksia.
Tulkinnalla on suuri merkitys, sillä käskyn rikkomisesta voi saada erilaisia rangaistuksia, mutta suosituksen rikkomisesta ei saa mitään virallisia tai epävirallisia seuraamuksia.
Kohua herättänyt kohta perustuu sanasta sanaan Pääesikunnan oikeudellisen osaston vuonna 2014 antamaan ohjeeseen, missä käsitellään Puolustusvoimien henkilöstön osallistumista poliittiseen toimintaan.
Kyseinen ohje puolestaan perustuu vuonna 2001 annettuun samannimiseen ohjeeseen.
– Vastaavantyyppinen kohta on ollut oikeudellisen osaston ohjeessa jo 15 vuotta, eikä se ole kahlinnut sotilaiden yhteiskunnallista keskustelua, Engström kertoo.
Puolustusvoimat pysyy erossa politiikasta, ja ehkä yhteishenkikin pysyy korkeammalla, kun talon sisällä ei ole voimakkaasti erilaisia näkökantoja ajavia ihmisiä.
Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari
Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari muistuttaa, että sotilaiden sananvapautta on perinteisesti voitu rajoittaa muita virkamiehiä herkemmin.
Hän ei ota suoraan kantaa Puolustusvoimien uuden palvelusohjesäännön synnyttämään kohuun, mutta kommentoi teemaa yleisesti.
Uudessa ohjesäännössä kehotetaan välttämään puoluepoliittisiin kiistakysymyksiin puuttumista ja varomaan Puolustusvoimien kytkemistä niihin.
Kyseessä on kuitenkin suositus, jonka rikkominen ei olisi lain mukaan rangaistavaa.
– Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on katsottu, että sotilaiden sananvapautta voidaan rajoittaa helpommin, koska maanpuolustuksellinen tehtävä ja myös yhteishenki sitä edellyttävät.
Korpisaaren mukaan poliittinen sananvapaus on sananvapauden ydinalueella, mutta sotilaiden rajoitukset koskevat silti melko kapeaa osa-aluetta ilmaisunvapaudesta.
– Puolustusvoimat pysyy erossa politiikasta, ja ehkä yhteishenkikin pysyy korkeammalla, kun talon sisällä ei ole voimakkaasti erilaisia näkökantoja ajavia ihmisiä.
Lisäksi hän muistuttaa, että myös työ- ja virkasuhteissa on velvoitteet, eikä niissäkään voi julkisuudessa lausua mitä vain, mikä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa työnantajalle.
Sotilaat eivät esimerkiksi saa kuulua tai liittyä puolueisiin eivätkä asettua ehdolle EU- tai eduskuntavaaleissa.
Ammattisotilaat voivat kuitenkin toimia kunnallispolitiikassa sitoutumattomana.
Juttua täydennetty Päivi Korpisaaren kommenteilla ja otsikkoa muokattu klo 16.40.