Puolustusvaliokunta korostaa kansallista puolustuskykyä myös Naton jäsenenä – Häkkänen: rahoituksesta linjattava jo ensi vaalikauden alussa
Puolustusvaliokunta peräänkuuluttaa Suomen kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä myös sotilasliitto Naton jäsenenä.
Valiokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) sanoo STT:lle, että rahoituksen päätöksistä pitää linjata jo ensi vaalikauden alussa. Hän huomauttaa, että Suomen puolustusmenot ovat olleet viime vuosina koholla hävittäjä- ja korvettihankintojen takia.
– Jo muutaman vuoden päästä osuus putoaa alle kahden prosentin, kun Ilmavoimien ja Merivoimien isot investoinnit poistuvat, Häkkänen sanoo.
Naton tavoitteena on, että jäsenmaiden puolustusmäärärahat olisivat kaksi prosenttia niiden bruttokansantuotteesta. Puolustusministeriön seurannan mukaan ministeriön osuus oli noin 1,2–1,4 prosenttia läpi koko 2010-luvun, kunnes se nousi kahtena viime vuonna kahden prosentin tuntumaan.
Suomi haki Nato-jäsenyyttä viime keväänä, ja sen toteuttamista koskeva lakiesitys on nyt eduskunnan käsittelyssä. Puolustusvaliokunta antoi esityksestä lausuntonsa torstaina.
Lausunnossa valiokunta korostaa myös muiden puolustusyhteistyösopimusten tärkeyttä liittoutumisesta huolimatta. Kahden- ja monenkeskinen yhteistyö on valiokunnan mukaan tärkeää siltä varalta, ettei Naton toiminta olisi konfliktiaikana riittävän nopeaa.
– Valiokunta korosti, että Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Pohjoismaat ovat keskiössä. Viime keväänä nähtiin, että Britannia oli erittäin nopeasti valmis antamaan Suomelle turvallisuuslupauksia, Häkkänen sanoo.
Lisäksi valiokunta korosti sitä, että eduskunta on pidettävä tiiviisti mukana Nato-päätöksenteossa. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi Naton komentorakenteeseen ja puolustussuunnitteluun liittyvät ratkaisut.
Häkkäsen mukaan hallituksen pitää informoida eduskuntaa laajasti, ennakoivasti ja oma-aloitteisesti. Asian turvaaminen varhain on valiokunnalle tärkeää, koska aluksi omaksuttava linja ohjaa toimintaa myös myöhemmin.
– Eduskunnalla on perustuslain mukaan ylimpänä elimenä oikeus saada käytännössä kaikki tiedot, myös salassa pidettävät, Häkkänen sanoo.
Lausunto ei ollut yksimielinen, sillä vasemmistoliiton ainoa edustaja Markus Mustajärvi jätti siihen eriävän mielipiteen. Mustajärvi esitti, ettei Suomi hae Naton jäsenyyttä ja kieltää ydinaseiden sijoittamisen Suomeen.
Valiokunnan lausunto ei edellytä varaumia Suomen jäsenyydelle.
Eduskunnassa yhteensä neljä valiokuntaa antaa Nato-jäsenyydestä lausunnon ulkoasiainvaliokunnalle, jonka laatiman mietinnön pohjalta täysistunto päättää asiasta. Viime viikolla lausuntonsa sai valmiiksi perustuslakivaliokunta, jonka mukaan eduskunta voi päättää jäsenyydestä yksinkertaisella enemmistöllä.