Sotilastiedustelulle myönnettyjen tiedustelulupien määrä yli kaksinkertaistui viime vuonna – Vieraiden valtioiden kiinnostus Suomea kohtaan tuskin vähenee Nato-prosessin edetessä

Pitkään vakaana ja suhteellisen ennakoitavana pysynyt Suomen sotilaallinen toimintaympäristö muuttui viime vuonna perusteellisesti. Näin todetaan torstaina julkaistussa Sotilastiedustelun julkisessa katsauksessa.

Toimintaympäristöä on muuttanut eritoten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.

Katsauksen mukaan esimerkiksi tiedustelumenetelmiä koskevat sotilastiedusteluviranomaisen ja käräjäoikeuden päätökset lisääntyivät noin 114 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022. Käytännössä päätökset tarkoittavat lupia kohdistaa tiedustelua johonkin tahoon.

–  Sanoisin näin, että (päätösten määrän) kasvu on perusteltavissa sillä, että Euroopassa on poikkeuksellinen tilanne ja myös kyberuhkien kasvu on lisääntynyt, pääesikunnan tiedustelupäällikkö kontra-amiraali Juha Vauhkonen sanoi STT:lle.

Vauhkosen mukaan tiedusteluun saadut luvat painottuivat viime vuonna tietoliikenne- ja henkilötiedusteluun. Tietoliikennetiedustelulla tarkoitetaan Suomen rajan viestintäverkossa ylittävää tietoliikenteeseen kohdistuvaa tiedustelua. Henkilötiedustelu puolestaan tarkoittaa tiedustelua, joka kohdistuu ihmisiin ja heillä oleviin tietoihin.

Vauhkonen ei ottanut kantaa tiedustelulupien lukumäärään.

Tiedustelumenetelmillä hankitaan sotilastiedustelun kohteesta tietoa, jota ei muulla tavoin olisi saatavilla.

Kuluneen vuoden aikana vieraat valtiot kohdistivat Suomen maanpuolustukseen katsauksen mukaan suunnitelmallista tiedustelua. Tiedustelu kohdistui muun muassa puolustus- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon sekä Puolustusvoimien toimintaan. Tietojen saamiseksi ulkomaiset tiedustelupalvelut hyödynsivät muun muassa henkilötiedustelua.

Vauhkosen mukaan vieraiden valtioiden tiedustelu Suomessa oli viime vuonna varsin aktiivista erityisesti tietoverkoissa.

–  Tilanne jatkuu tänä vuonna haastavana, eikä määrä ainakaan vähene, Vauhkonen sanoi.

Vauhkosen mukaan ulkomaisia tiedusteluja kiinnostavat muun muassa Suomen puolustus- ja suorituskyky sekä Suomessa pidettävät kansainväliset harjoitukset. Tulevaisuudessa vieraita valtioita kiinnostanee myös se, millainen Nato-maa Suomesta tulee, Vauhkonen arvioi.

Suomen sotilaallisen toimintaympäristön muutos on katsauksen mukaan nostanut esiin yhä monimuotoisempia uhkia, kuten infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia ja kyberuhkia. Esimerkiksi Venäjän Suomeen kohdistamaa informaatiovaikuttamista Vauhkonen ei kuitenkaan näe kovin suurena uhkana.

–  Brutaalille hyökkääjälle on vain vähän kaikupohjaa suomalaisissa, Vauhkonen luonnehtii.

–  Mutta vaikuttamisen mahdollisuus pitää tiedostaa ja ymmärtää. Koululaitos on tässä nähdäkseni aivan etulinjassa.

Yksi Itämeren alueen sotilasstrategiseen tilanteeseen merkittävimmin vaikuttaneista tapahtumista on katsauksen mukaan Suomen ja Ruotsin päätös hakea Naton jäsenyyttä.

Katsauksen mukaan on mahdollista, että Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa esimerkiksi Venäjän asevoimien tuleviin ryhmitys- ja toimintasuunnitelmiin, kun Venäjän luoteisrajasta tulee samalla Naton uusi itäraja.

Nato-jäsenyys ei Vauhkosen mukaan tuo merkittäviä muutoksia suomalaiseen sotilastiedusteluun.

–  Selkeimmin se tulee näkyviin Naton liittokunnan varoitustyössä eli ennakkovaroitusjärjestelmään liittymisessä. Pienempi yksityiskohta, jossa se saattaa myös näkyä, on kansainvälisten turvallisuusselvitysten lisääntyminen, Vauhkonen sanoo.

Katsauksen lopuksi todetaan, että Suomen sotilastiedustelujärjestelmä on vahvempi kuin koskaan, ja se on valmis täyttämään tehtävänsä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi.

Torstaina julkaistu sotilastiedustelun julkinen katsaus oli järjestyksessään toinen. Ensimmäinen julkaistiin keväällä 2021.