Puhemies Vanhanen: Valtakunnansyyttäjän pyyntö kansanedustajan syyttämiseksi on ainutlaatuinen eduskunnan historiassa
Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen mukaan on erittäin harvinaista, että eduskunnalta pyydetään suostumusta kansanedustajan mahdolliseksi syyttämiseksi.
Tapauksia on hänen mukaansa ollut kolme eduskunnan historiassa, 1930-luvulla, 1940-luvulla ja viimeksi 1970-luvun lopulla. Kertaakaan eduskunta ei ole antanut syyttämiseen lupaa.
– Koskaan aikaisemmin ei ole ollut valtakunnansyyttäjä liikkeellä, kuten nyt. Jos eduskunta antaa luvan, sen jälkeen syyttäjä tekee harkinnan, nostaako hän syytteen vai ei. Tämä ei vielä ennakoi syyttäjän kantaa, Vanhanen sanoi STT:lle.
Eduskuntatiedotus kertoi torstaina, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Vanhasen mukaan aiemmat tapaukset ovat koskeneet kunnianloukkaustyyppisiä asioita.
Esimerkiksi 1930-luvulla Tammisaaren pakkotyölaitoksen vartijat pyysivät eduskunnalta oikeutta asettaa syytteeseen kansanedustaja, joka oli kirjallisessa kysymyksessä väittänyt pakkotyölaitoksen vartijoita tai ainakin osaa heistä syypääksi tiettyihin rikoksiin.
Vuonna 1947 eräs liikemies katsoi, että häneen oli kohdistettu julkisesti tehty herjaus. 1970-luvun lopun tapauksessa kansanedustaja oli kirjallisessa kysymyksessä ilmoittanut, että eräs yhtymä oli toistuvasti laiminlyönyt lakisääteisiä velvollisuuksia työsuojeluvaltuutettujen ja luottamushenkilöiden koulutuksessa.
Yhtymä ei tällaista väitettä hyväksynyt ja sen toimitusjohtaja oli pyytänyt eduskunnalta, että kyseinen kansanedustaja voidaan asettaa syytteeseen.
Vanhasen mukaan Mäenpäätä koskevasta pyynnöstä järjestetään eduskunnan suuressa salissa kevätistuntokauden alussa ensin lähetekeskustelu, jonka jälkeen asia menee perustuslakivaliokuntaan.
– Perustuslakivaliokunnalla kestää niin kauan kuin kestää. Se kuulee asiantuntijat ja saa esitutkintamateriaalin käyttöönsä. Lähtökohta on, että perustuslakivaliokunta lausuu asiasta ja äänestys suoritetaan sen pohjalta.
Perustuslain mukaan kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden takia, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa äänestäneistä on kannattanut. Käytännössä perussuomalaisten 39 edustajaa pystyvät estämään suostumuksen.
– Lähtökohta on, että perustuslakivaliokunta lausuu asiasta ja äänestys suoritetaan sen pohjalta. Vähemmistö pystyy myös estämään, vaikka perustuslakivaliokunta olisi esittänyt suostumista.
Vanhasen mukaan eduskunnassa on aika pitkä traditio siitä, että edustajat seuraavat perustuslakivaliokunnan harkintaa, mutta mikään säännös ei sellaista edellytä.
– Lopulta jokainen edustaja itse siihen asiaan kannan ottaa.