Puhekouluttaja kannustaa tiiviyteen: "Pitkästä puheesta tulee helposti pitkäpiimäinen"

Kaikkialla puhutaan ja esitelmöidään. Poliittinen kenttä elää vuorovaikutuksella ja argumentaatiolla. Poliitikoilla on keskimääräistä tavallista paremmat puheenlahjat.

Puhumisen merkitykseen on Suomessa herätty vasta viime aikoina. Kansainvälistyminen on tuonut Suomeen puhekulttuurin, ja hiljaisuudesta ollaan pääsemässä eroon. Näin väittää freelance-puheenkirjoittaja, puhetaidon ja retoriikan kouluttaja Antti Mustakallio.

– Jos vielä viisitoista vuotta sitten esiintymisestä oli lukiokirjoissa vain pari sivua, on niitä nyt jo kymmenen.

Nuoret esiintyvät vapaa-ajallaan enemmän kuin koskaan. Sosiaalisessa mediassa pidetään lyhyitä puheenvuoroja, ja videobloggaamisesta voi tehdä itselleen ammatin. Puhekulttuuri kehittyy myös somen ulkopuolella.

Suomessa ammattipuheenkirjoittajia ei juuri ole.

Poliittisen puheen kirjoittaa tavallisesti poliitikon avustaja tai virkamies. Ajankohtaisuus ja asian syvä tuntemus pääsevät oikeuksiinsa, mutta puheen rakenne saattaa kärsiä. Tässä on Suomen ja muiden maiden välillä selkeä ero.

– Jo muissa Pohjoismaissa ministeriöissä on ihmisiä, jotka ovat nimenomaan puheenkirjoittajia.

Myös Isossa-Britanniassa puheenkirjoittajia saattaa olla vaikkapa kemianalan yritysten palkkalistoilla. Yhdysvalloista puhumattakaan.

Suomessa luotetaan asiantuntijapuheeseen, vaikka puheen vaikuttavuutta voitaisiin lisätä tehokeinoin. Tarkoitusperiin pääsemistä vahingoittaa sanoman epäselvyys.

Retoriikka on peruja antiikin Kreikasta. Aristoteleen luomat puheen kulmakivet eetos, paatos ja logos – puhujan olemus, tunteisiin vetoaminen ja puheen sisältö – luovat perustan toimivalle puheelle.

Historian jäänteet näkyvät myös keskustalaisten poliitikkojen esiintymisessä. Keskustan tupailtaperinne on välittänyt retorisen viisauden viestikapulaa tuoreelta poliitikolta toiselle. Puhuminen tulee toisille luonnostaan, toisille opin kautta.

– Se on toiminut kasvualustana, jossa on päässyt käyttämään sanan säilää ja opettelemaan puhumista. Kyllä se näkyy keskustalaisten kansanedustajien eduskuntatyössä.

Mustakallio tokaisee, että retoriikassa on kyse kaikesta vaikuttavuudesta, mitä puheesta löytyy. Jos puhe on valju, ei käytetty retoriikka ollut toimivaa.

Retoriikalla voitetaankin mieleenpainuvuudessa.

Kuuntelijan muisti on lyhyt, ja puheesta jää mieleen muutamia pointteja. Siksi on tärkeää korostaa juuri sitä, mitä haluaa kuulijoidensa muistavan. Ja siksi puheet eivät saa olla liian pitkiä.

– Mieluummin iskeviä ja tiiviitä ja innostavia. Pitkästä puheesta tulee helposti myös pitkäpiimäinen.

Maaginen raja on kaksikymmentä minuuttia. Valtaosan puheista ei Mustakallion mukaan tarvitsisi kestää edes niin pitkään.

Puheessa voi olla kepeyttä, huumoria, kertomuksia ja vertauksia.

Antti Mustakallio

Mustakallio itse äänestäjänä kuulisi mielellään puheita, joissa panostettaisiin retoriikkaan ja puheen selkeään rakenteeseen. Puhetta tulisi olla helppo seurata ja sen ytimen jäädä mieleen. Tärkeää on pohjatyö.

Mustakallio kehottaa puhujaa alkuun miettimään, mitä reaktioita puheella halutaan saada aikaan. Puheen tarkoitus tulee kirkastaa ja kuulijakunta huomioida esimerkiksi sanavalinnoissa.

Poliittisessa puheessa voitaisiin Mustakallion mukaan käyttää rohkeammin retorisia keinoja, kuten metaforia ja toistoa.

– Puheessa voi olla kepeyttä, huumoria, kertomuksia ja vertauksia. Sanoilla luotuja mieleen jääviä kuvia.

Puheet tulee myös kirjoittaa puhuttavaksi.

Pelkällä retoriikalla ei vielä tehdä taidokasta puhetta, vaan punaisen langan täytyy olla jatkuvasti puhujan hyppysissä. Jos palaset loksahtavat kohdalleen, tuloksena on vaikuttava puhe, jolla saadaan kuulijakunnassa aikaan reaktioita.

– Puhe voi parhaimmillaan olla tehokas muutoksen väline.

”When they go low, we go high.”

Näin lausui Michelle Obama USA:n viime vuoden presidentinvaalien yhteydessä. Demokraattien puoluekokouksessa Obaman sanoissa oli sellaista voimaa ja niin vahvoja vertauskuvia, että ne painuivat mieliin.

Obamasta kasvoi miehensä presidenttikaudella vahva mielipidevaikuttaja. Hänen puheiden taustalla vaikutti Sarah Hurwitz, Suomessakin vieraillut puheenkirjoittaja.

Hyvä puhe ei synny hetkessä. Ajan säästäminen onkin yksi syy, miksi puheenkirjoittajia käytetään. Puheen vaikuttavuus on toinen.

– Jos halutaan briljantti puhe, menee siihen aikaa ja vaivaa, Mustakallio sanoo.

Puheenkirjoittaja on oman alansa ammattilainen. Tarkoituksena on kirkastaa puhujan omat ajatukset selkeämmiksi kuin hän itse olisi ne osannut ilmaista.

Puheesta tulee puhujan oma, vaikka taustalla käytettäisiin apuvoimia. Aivan kuten Obamalla.

Juttu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 4.8. Lehden voit tilata täältä .