Professori pelkää Uudenmaan tarvitsevan tiukempia koronarajoituksia – STM:n kansliapäällikkö jakoi entisen Hus-johtajan vaatimuksen lisätoimista

Virusopin professori pitää pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle säädettyjä koronarajoituksia oikeansuuntaisina, mutta uskoo, että tiukemmillekin rajoituksille voi olla tilausta.

Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta huomauttaa, että maanantaina voimaan tulevat lisärajoitukset epidemian hillitsemiseksi vaikuttavat tartuntalukuihin viiveellä, sillä oireiden kehittyminen ja diagnoosin saaminen kestää aikansa.

–  Kolmessa viikossa tartuntamäärien suunnan pitäisi ehtiä korjaantua. Tärkeintä on, että tilannetta seurataan ja toimia säädetään sen mukaan.

Pääkaupunkiseudulla tulee maanantaista alkaen kolmeksi viikoksi voimaan muun muassa liikuntapaikkoihin ja yleisötilaisuuksiin kohdistuvia rajoituksia. Päätökset ovat seurausta siitä, että viikon loppupuolella alueen todettiin siirtyneen epidemian leviämisvaiheeseen.

Lisäksi aluehallintoviraston päätöksellä yli 20 hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset kiellettiin koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella kolmeksi viikoksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietojen mukaan sunnuntaina Suomessa raportoitiin runsaat 420 uutta koronavirustartuntaa.

Sunnuntaina Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla raportoitiin yhteensä lähes 260 tartuntaa, kertoo Helsingin Sanomat seurantansa pohjalta. Pääkaupunkiseudun tartunnat vastaavat hieman yli 60:tä prosenttia koko maan päivän luvusta.

Lisärajoitukset ovat tuoreeltaan herättäneet pohdintaa niiden riittävyydestä.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila jakoi sunnuntaiaamuna Twitterissä SDP:n kansanedustaja Aki Lindénin näkemyksen siitä, että Uudenmaan koronarajoituksia tulisi kiristää entisestään.

–  Jos Suomessa halutaan estää koronan leviäminen koko maahan ja ajautuminen Keski-Euroopan kaaokseen, on Uudellemaalla [sic] tehtävä nyt heti vielä tiukemmat rajoitukset kuin torstaina 19.11. päätettiin, Lindén kirjoitti Varhilan uudelleentviittaamassa päivityksessä.

Pääministeripuoluetta edustava Lindén on ennen kansanedustajan pestiään toiminut Husin toimitusjohtajana sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana.

Olli Vapalahti kommentoi ulostuloa toivomalla, että jo ilmoitetut rajoitukset riittävät. Hänen mielestään tärkeintä on, että ihmiset noudattaisivat uusia linjauksia.

–  Pelkään, että tämä ei välttämättä riitä, vaan että tiukempiakin toimia tarvitaan, Vapalahti kuitenkin sanoo.

–  Ihmiset kaipaavat tietysti ennustettavuutta, mutta on tärkeää, että tarvittaessa muutoksia tehdään riittävän nopeasti. Jos tartunnat lisääntyvät niin, että testaus ja jäljitys eivät pysy perässä, tiukemmat rajoitukset ovat välttämättömiä.

Rajoituksista linjasivat alueelliset koronakoordinaatioryhmät.

Uudenmaan alueellista koronakoordinaatioryhmää johtaa Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, joka on myös pääkaupunkiseudun vastaavan ryhmän jäsen.

Hän vastaa Lindénin näkemykseen toteamalla, että torstaina tehdyt päätökset perustuivat asiantuntijanäkemyksiin sekä senhetkiseen parhaaseen tietoon epidemiatilanteesta.

Mäkijärven mukaan tilannetta arvioidaan päivittäin ja kokouksia mahdollisia päätöksiä varten on viikoittain. Tiheämpi kokoustaminen ei ole järkevää, koska tartuntamäärissä päivittäinen vaihtelu on niin suurta, ettei päätelmiä pystytä tekemään.

–  Nyt täytyy päivä päivältä seurata tilanteen kehittymistä. Jos sitten tilanne menee nopeammin huonommaksi, on perusteltua harkita tiukempia suosituksia ja rajoituksia, Mäkijärvi sanoo STT:lle.

Mäkijärvi huomauttaa, että ilmoitetut toimenpiteet tulevat voimaan vasta maanantaista alkaen, joten niiden toimivuudesta ei ole vielä kokemuksia.

–  Näitä toimenpiteitä ei ole ehditty kunnolla viemään täytäntöön, joten niiden tehosta ei ole tietoa. Jos epidemiatilanne muuttuu olennaisesti, on perusteltua istua alas ja katsoa, olivatko päätökset riittäviä.

Ilmaantuvuus on noussut Hus-alueen lisäksi erityisen korkealle myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä, jossa on todettu kahden viikon aikana 101,9 tapausta 100 000 asukasta kohden.

Seuraavaksi eniten tartuntoja asukasmäärään nähden on tällä hetkellä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä, jossa on kahden viikon aikana todettu 88,7 tapausta 100  000 asukasta kohden. Länsi-Pohja luokittelee itsensä tällä hetkellä epidemian kiihtymisvaiheeseen, Etelä-Savo vielä perustasolle.

Tartunnat ovat THL:n tilastojen mukaan kasvussa lisäksi ainakin Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Vaasan, Kymenlaakson ja Itä-Savon sairaanhoitopiireissä sekä Ahvenanmaalla tilanne taas on selvästi parantunut edeltävistä kahdesta viikosta.

Kaikkein matalin koronavirustaudin ilmaantuvuus on Ahvenanmaalla ja Itä-Savossa. Molemmissa maakunnissa on todettu kahden viikon aikana vain yksi tartunta.

Seuraavaksi matalinta ilmaantuvuus on Satakunnassa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa, joissa on kaikissa todettu kahden viikon aikana alle 20 tartuntaa 100  000 asukasta kohden.