Professori: Kun maksut nousevat, pienituloiset voivat jättää menemättä lääkäriin
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotus voi johtaa siihen, että osa kansalaisista jättää palveluita käyttämättä, vaikka heillä olisi siihen tarvetta. Näin uskoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pasi Moisio.
Suomessa kansalaiset joutuvat Moision mukaan jo nykyisin maksamaan kansainväliseen tasoon verrattuna korkeita asiakasmaksuja.
Kun summat kasvavat entisestään, monella pienituloisella ei ole enää palveluihin varaa.
– Parinkymmenen euron käyntimaksu voi tuntua keskituloisen korvaan kohtuulliselta korotuksen jälkeenkin, mutta pienituloisille se on huomattavan iso summa, Moisio sanoo.
Hallitus on päättänyt korottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen enimmäismääriä noin kolmellakymmenellä prosentilla.
Korotus kohdistuu kaikkiin tasasuuruisiin palvelumaksuihin kuten terveyskeskus- ja poliklinikkakäynteihin, kotipalveluun ja lastensuojeluun.
Korotus on osa hallitusohjelmassa kaavailtua 150 miljoonan euron säästötavoitetta.
THL:n Moision mukaan maksujen korotus kurittaa eniten pienituloisia. Samansuuntaisia näkemyksiä ovat julkisuudessa esittäneet monet muutkin asiantuntijat.
– Asiakkaiden maksukatto toki nousee hieman, mutta se ei välttämättä auta, jos he tarvitsevat sote-palveluiden lisäksi paljon lääkkeitä ja kuljetuspalveluja. Kaikissa on oma maksukattonsa, jotka ovat noin 300–700 euron välillä.
– Perusturvan varassa eläville kuusisataa euroa tarkoittaa kuukauden tuloja asumismenojen jälkeen, hän tarkentaa.
Moisio uskoo, että monet ihmiset joutuvat jatkossa turvautumaan toimeentulotukiin selvitäkseen terveyskuluistaan.
Julkisuudessa on myös kritisoitu tapaa, jolla päätös maksujen korottamisesta tehtiin.
Hallitus ilmoitti päätöksestään asetuksella, joka ei edellytä normaalin lainsäädännön mukaista asiantuntijoiden kuulemista ja eduskunnan käsittelyä.
Julkisuudessa hallituksen on luonnehdittu valmistelleen hanketta salassa tai kaikessa hiljaisuudessa.
Moision mielestä kolmenkymmenen prosentin korostus on niin merkittävä, että se olisi vaatinut laajempaa sosiaali- ja terveyspoliittista keskustelua.
– Asetus on tarkoitettu täsmentämään lainsäädäntöä, mutta näin iso korotus muuttaa jo koko järjestelmää, Moisio sanoo.
Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko sanoo ymmärtävänsä maksukorotusten nostattaman kritiikin.
Se on hänen mukaansa yksi lenkki sarjassa ikäviä ratkaisuja, joita hallitus joutuu tiukan taloustilanteen vuoksi tekemään.
Väitteitä hankkeen salassa valmistelemisesta hän ei kuitenkaan niele.
Saarikon mukaan asiakasmaksujen korotukset on hoidettu viime hallituskaudella ja sitä ennenkin pelkällä asetuksella.
Näkemyksen vahvistaa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) erityisavustaja Eeva Salmenpohja.
– Ministeriössä koettiin, että asiasta on olemassa tarpeeksi tietoa eikä se vaadi asiantuntijoiden kuulemista. Siksi päätös tehtiin niin kuin aina ennenkin eli asetuksella.
Salmenpohja kuitenkin myöntää, että korostus on huomattava ja sillä on valitettavia seurauksia.
– Normaalia toimintatapaa tässä on kuitenkin noudatettu.
Saarikko tähdentää, että kunnilla on edelleen mahdollisuus tehdä itsenäisiä ratkaisuja asiakasmaksujen suhteen.
Maksuja ei ole pakko ottaa täysisuuruisina käyttöön tai maksuista voi vapauttaa jopa kokonaan osan kuntalaisista.
Perustelu herättää kuitenkin kysymyksiä.
Mikseivät tiukassa taloustilanteessa painivat kunnat perisi palveluistaan täyttä hintaa, jos heillä on siihen mahdollisuus?
Saarikko myöntää, että kunnilla on paineita maksujen korottamiseen. Silti hän vakuuttaa tietävänsä monia kuntia, joissa esimerkiksi pienituloisten tai veteraanien asiakasmaksuja on madallettu.
Hän myös kiinnittäisi huomiota siihen, että korotukset eivät kohdistu esimerkiksi tulosidonnaisiin asiakasmaksuihin. Ne olisivat Saarikon mielestä rokottaneet pienituloisimpia vielä enemmän.
– On hyvä muistaa se, että Suomessa sote-palvelut ovat hyvin pitkälle verovaroin tuotettuja. Asiakasmaksuilla katetaan jatkossakin vain yksi osa kuluista, joita esimerkiksi terveyskeskuskäynnit aiheuttavat, hän summaa.