Professori kehysriihen rähinästä: Koronakriisin tukahduttamat jännitteet nousivat pintaan

Koronakriisin hellittäminen on nostamassa hallituksen sisäisiä jännitteitä takaisin pintaan, arvelee valtio-opin professori Tapio Raunio.

Tampereen yliopistossa työskentelevän Raunion mukaan koronakriisin alkaessa hallitus tukahdutti sisäiset jännitteensä ja sai ne pinnan alle. Sen sijaan nyt hallituksen pitää neuvotella siitä, miten sen tilanne on muuttunut vaalikauden alusta kahden vuoden takaa.

Hallituksen kaksipäiväiseksi tarkoitettu puoliväliriihi on edelleen kesken. Hallituspuolueiden puheenjohtajien on tarkoitus jatkaa yhteisiä neuvotteluja sunnuntaina, ja riihen lopetus voi venyä ensi viikkoon.

–  Jos koronaa ja sen aiheuttamaa velanottoa ei olisi ollut, puoliväliriihi olisi ehkä ollut enemmän hienosäätöä ja mahtunut alkuperäiseen kahteen päivään, Raunio sanoo STT:lle.

Hän pitää osuvana valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) kommenttia, jonka mukaan hallituksen puoliväliriihi muistuttaa tällä kertaa hallitusneuvotteluita.

Vanhanen sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että vaalikauden puoliväliin osuvasta kehysriihestä on tullut aidosti viiden puolueen välinen neuvottelu, ei ministeriöiden välinen neuvottelu.

–  Se olennaisesti kertoo siitä, miten tämänkertainen puoliväliriihi poikkeaa aikaisemmista, jolloin on tyydytty lähinnä hienosäätämään hallituksen tavoitteita jäljellä olevalle kahdelle vuodelle, Raunio toteaa.

Ollaanko tässä siirtymässä enemmän kohti blokkipolitiikkaa?

Raunio arvelee, että tietyllä tavalla riihen kriisiytyminen kuvaa symbolisesti poliittisen ilmapiirin muutosta.

–  Puolueilla tuntuu olevan aikaisempaa suurempi tarve käydä julkisuuden kautta politiikkaa, hän sanoo.

Erityisen mielenkiintoista asetelmassa on professorin mukaan se, että tämänkaltainen kiistely tapahtuu hallituksen sisällä, eikä hallituksen ja opposition välillä.

Hänen mukaansa pidemmän aikavälin trendinä tämä voi johtaa siihen, että puolueilla olisi aikaisempaa hankalampaa tehdä yhteistyötä.

–  Suomessa on perinteisesti totuttu laajoihin koalitioihin. Nyt vasemmiston ja oikeiston väliset erot ovat korostuneet ainakin julkisuudessa. Ollaanko tässä siirtymässä enemmän kohti blokkipolitiikkaa? Raunio pohtii.