Presidentti Niinistö on toiveikas Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemisestä Vilnassa – "Toivottavasti toteutuu sama ketju kuin Suomen kohdalla"
Presidentti Sauli Niinistö on toiveikas Ruotsin Nato-jäsenyyden edistymisestä Vilnan Nato-huippukokouksessa.
Hän korostaa STT:n haastattelussa, että ratkaisu riippuu jälleen kerran Turkin presidentistä Recep Tayyip Erdoganista. Tämä tapaa Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin Vilnassa huippukokouksen aattona maanantaina.
– Toivottavasti toteutuu sama ketju kuin Suomen kohdalla, että hän (Erdogan) ilmaisee positiivisen käsityksensä, jonka jälkeen sitten asia aika ripeästi etenee, Niinistö sanoi STT:lle puhelinhaastattelussa perjantaina.
Turkin lisäksi myöskään Unkari ei ole vielä ratifioinut Ruotsin jäsenyyttä. Suomen jäsenyyden Unkari ratifioi pikavauhtia sen jälkeen, kun Turkki näytti olevan tekemässä samoin.
Suomen poliittinen johto on korostanut joka käänteessä Ruotsin pääsyn Naton jäseneksi olevan Suomen ensisijainen tavoite uutena jäsenmaana. Niinistö kuitenkin muistuttaa, että tästä huolimatta Vilnan huippukokouksen pääaihe on puolustusliiton suhde Ukrainaan.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toivonut Natolta aiempaa selkeämpää lupausta maan pääsystä Naton jäseneksi. Nato-jäsenmaat taas ovat olleet osin eri linjoilla sen suhteen, kuinka pitkälle Ukrainan toiveiden toteuttamisessa pitäisi mennä.
Niinistö arvioi, että kaikki Nato-maat suhtautuvat vakavasti Ukrainan tarpeisiin ja näkemyksiin eivätkä halua lähteä tietoisesti laskemaan rimaa. Silti hän arvelee, että yhteisen julkilausuman sanamuotoja joudutaan hiomaan viimeiseen saakka.
– Siellä on nyt joitain elementtejä, joista uskoisin, että eteenpäin mennään. Nyt ollaan toiveikkaita, että löytyy sellainen yksimielisyys, jolla kyetään ainakin kohtuudella vastaamaan Ukrainan toiveisiin, Niinistö muotoilee.
Presidentin mukaan Naton yhtenäisyyden puute lähettäisi väärän viestin Venäjälle.
– Ei se kovin hyvä olisi näiden kuluvan vuoden jäsenyyskeskustelujen jälkeen, hän lisää.
Suomelle Naton huippukokous on nyt ensimmäinen varsinaisena jäsenenä. Lähteekö puolustusliiton 31. jäsenmaa pitämään Vilnassa korkeaa vai matalaa profiilia?
– Suomen on syytä pitää asiallista profiilia. Sitä on kyllä ylläpidetty aiemminkin Naton kokouksissa silloin, kun on paikalla oltu. Ei mitenkään yli- muttei myöskään alikorostaen, Niinistö linjaa.
Hänen mukaansa itse kokouksesta ei ole luvassa päätöksiä esimerkiksi Suomen osallistumisesta Naton rauhanajan operaatioihin, kuten Baltian ilmavalvontaan.
– Mutta epävirallisissa keskusteluissa voi tulla esille paljonkin asioita, Niinistö lisää.
Huippukokouksessa on esillä jo aiemmin tehtyjen päätösten toteuttaminen muun muassa Naton puolustussuunnitelmista, johtamis- ja joukkorakenteen sekä aseteollisuuden tehostamisesta. Näissä kaikissa Suomi on Niinistön mukaan omalta osaltaan mukana.
Hiljattain julkistetussa NATOpoll-tutkimushankkeen kyselyssä yli neljä viidestä suomalaisesta oli valmis lähettämään suomalaisia joukkoja puolustamaan toista Nato-maata. Niinistö pitää lukua ”todella kovana”.
Hän arvelee, että suomalaisten perinteinen asenne maanpuolustuksen tärkeyden ymmärtämisestä heijastuu nyt myös laajemmalle.
– Siinä (valmiudessa osallistua Nato-liittolaisten puolustukseen) on varmaan jossain määrin samaa taustaa. Nähdään liittokunta kokonaisuutena, yhteisenä kokonaisuutena, hän pohtii.