Presidentti Niinistö: Kiivainta turvallisuuskeskustelua käyvät pienet ääripäät

Kiivainta turvallisuuskeskustelua Suomessa käyvät pienet ääripäät, joilla on täysin vastakkaiset lähtökohdat, arvioi presidentti Sauli Niinistö.

Niinistö näki puheessaan maanpuolustuskurssin avajaisissa, että on niitä, joiden mielestä Suomen pitäisi liittyä Natoon nyt jos koskaan. Toinen ääripää on puolestaan ne, joiden mielestä Suomen ei pitäisi liittyä Natoon koskaan.

Niinistö kertoi ottaneensa myös tavaksi sanoa, että jokainen suomalainen on maanpuolustaja.

– Maanpuolustustahto ei ole vain vanhakantaista retoriikkaa tässä ajassa, joka on käynyt arvaamattomaksi. Pitkään uskoimme elävämme kauniissa maailmassa. Siis sellaisessa, jossa ristiriidat sovitellaan rauhanomaisesti ja jossa yhteisesti sovittu ja kansainvälinen oikeus painavat, hän sanoo. 

Hänen mukaansa toisin on kuitenkin käynyt ja se on saatu kokea myös Euroopassa viime vuosina.

– Olemme vaalineet ajatusta vakauden kehästä ympärillämme, mutta tuo kehä on pahasti säröillä.

Niinistön mukaan myös Suomen läntinen sotilasyhteistyö on paljon laajempaa kuin aiemmin ja sitä tullaan jatkamaan.

– Suomi harjoittaa tätä sotilaallista yhteistyötä vain omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Suomen tulee kehittää sotilaallista valmiutta ja yhteistoimintakykyä ei vain pidäkkeeksi ja kynnykseksi maahantulijalle, vaan myös ollakseen kiinnostava kumppani mikäli pahin toteutuisi. Tämä palvelee myös Suomen oman puolustuksen kehittämistä.

Hänen mukaan Suomen ei tule lietsoa vastakkainasettelua, vaan vähentää sitä.

– Sitä kutsutaan dialogiksi, diplomatiaksi. Tämä on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja. Se on myös minun linjani.

Presidentti oli puheessaan olevansa huolissaan myös pahan arkipäiväistymisestä.

– Jos hyökkäystä ja sotaa käydään paperilla päivittäin, niin se tulee lähelle – ajatuksiin. Samaa oli siinä kun venäläisessä keskustelussa Krimin osalta viitattiin ydinaseisiin – niiden käyttämisen mahdollisuutta tavanomaistettiin.