Halla-aho puolustaa rajalakia 

Kiistelty rajalaki on täyttänyt tehtävänsä, katsoo eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.).  

Halla-aho muistutti puheessaan valtiopäivien avajaisissa, että poikkeamisen kansainvälisen suojelun ja turvapaikan hakemisen velvoitteista tietyissä tilanteissa mahdollistavaa lakia vastustettiin äänekkäästi julkisuudessa, mutta eduskunta hyväksyi sen vahvalla 5/6 enemmistöllä. 

Halla-aho huomautti, että lakia on takautuvastikin arvosteltu siitä, että uhka, jota sillä haluttiin torjua, näyttää kadonneen.

– On kuitenkin syytä huomioida se mahdollisuus, että maailmassa, jossa tieto kulkee reaaliajassa, uhka on väistynyt juuri siksi, että lain myötä meillä on työkaluja sen torjumiseen, ja tämä tiedetään myös rajojemme ulkopuolella. 

Halla-ahon mukaan varautuminen epätodennäköisiinkin uhkiin on helpompaa ja halvempaa kuin jälkien korjaaminen, jos uhat realisoituvat.

– Varautumiseen kuitenkin liittyy paradoksi. Jos uhat eivät realisoidu, on helppoa väittää, että varautuminen oli turhaa, vaikka ne ovat saattaneet jäädä realisoitumatta juuri siksi, että niihin on varauduttu. 

Puhemies näki, että presidentti Alexander Stubb on ensimmäisen virassaolovuotensa aikana  viljellyt aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti avoimen ja suoran vuorovaikutuksen kulttuuria eduskunnan suuntaan. 

– Silti keskustelua on käyty ja tullaan varmasti jatkossakin käymään siitä, tulisiko valtiollisen päätöksenteon rakenteita ja toimintatapoja uudistaa myös muodollisesti niin, että kansanvallan kovimman ytimen eli eduskunnan rooli ja tiedonsaanti turvattaisiin myös siinä hypoteettisessa tilanteessa, että kemiat instituutioiden välillä eivät olisi yhtä hyvällä tolalla kuin ne nykyään ovat, Halla-aho totesi.