Natsien raamattu täyttää sata vuotta – tekijänoikeus säilyi
Ensi viikolla tulee kuluneeksi tasan sata vuotta pahamaineisen Mein Kampf -teoksen julkaisusta. Suomeksi Saksan natsidiktaattori Adolf Hitlerin kirja tunnetaan Taisteluni-nimellä.
Julkaisupäivä oli 18. heinäkuuta 1925. Suomeksi teosta saatiin vuodesta 1941 alkaen, jolloin Suomi liittyi kansallissosialistisen Saksan aseveljeksi sotaan Neuvostoliittoa vastaan.
Teoksesta tuli kansallissosialistisen eli natsiaatteen tärkein painettu sana. Se oli vaikutusvaltaisimmillaan kuin natsien raamattu.
Adolf Hitler oli hakeutunut kansallismielisiin piireihin ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1910-luvun lopulla. Vuonna 1920 otettiin käyttöön Nationalsozialistische Deutche Arbeiterpartei -nimi. Puolue tunnettiin lyhenteellä NSDAP. Se lakkautettiin muutamaan otteeseen, kunnes vuodesta 1925 alkaen se sai olla osa Saksan puoluejärjestelmää. Vuosina 1933–1945 se oli ainoa sallittu puolue, ja se piti Saksaa tiukasti otteessaan.
Natsi-nimitys tulee National-sanan alun ääntämyksestä. Toisen maailmansodan jälkeen natsipuolue lakkautettiin.
Hitler kumppaneineen oli yrittänyt vallankaappausta vuonna 1923. Tästä johtuen hänet tuomittiin vankilaan.
Oikeuslaitoksessa sympatisoitiin kansallismielistä Hitleriä, ja hän sai melko lievän tuomion ja mukavat vankilaolot sekä tiettyjä oikeuksia. Hän sai kirjoittaa, ja hän kirjoittikin Mein Kampfin vankeusaikanaan.
Ensimmäinen maailmansota oli koitunut Saksan tappioksi, ja rauhaa pidettiin yleisesti häpeärauhana. Hitleriä arvostettiin siksi, että hän sanoi asian ääneen.
On epävarmaa, kirjoittiko Hitler teoksen itse vai tekikö varsinaisen työn hänen lähin miehensä Rudolf Hess. Todennäköisesti Hitler saneli ja Hess kirjoitti puhtaaksi.
Ensimmäistä osaa Hitler alkoi tuottaa keväällä 1924. Alun perin hänen oli tarkoitus tasata tilit vallankaappauksen ”petturien” kanssa, mutta teoksesta tulikin poliittinen ja ideologinen manifesti. Teoksen toisen osan Hitler laati vapauduttuaan keväällä 1925.
Teoksesta tuli menestys Hitlerin noustua Saksan johtajaksi, mutta sitä ennen myyntiluvut olivat heikkoja. Mein Kampfia pidetään raskaslukuisena ja monin paikoin epäselvänä.
Teos on omaelämäkerrallinen, ja siitä hahmottuu natsi-ideologia.
Hitler esittää juutalaisuuden sekä Neuvostoliiton bolsevismin olevan vakavimmat uhat Saksalle ja maailmalle. Juutalaisuus ja bolsevismi liittyvät Hitlerin ajattelussa tiukasti yhteen.
Juutalainen rotu ja bolsevistinen ideologia täytyy tuhota, Hitler esittää selvin sanoin.
Historia on Hitlerin mielestä rotujen välisen taistelun suuri kertomus, ja suuren saksalaisen arjalaisen rodun tulee hävittää heikommat tieltään ja hankkia elintilaa (Lebensraum). Arjalaisten ja saksalaisten tulee saavuttaa maailmanherruus, jota suunnitelmaa Hitler esittelee melko tarkasti.
Versaillesin rauha 1918 oli häpeärauha, jonka ehdot tulee purkaa. Hitler toivoo liittoa Britannian ja Italian kanssa. Liittouma murskaisi sodalla Ranskan sekä Itä-Euroopan. Lopullinen tavoite on Neuvostoliiton kaataminen.
Omaa asemaansa tulevaisuuden messiaanisena johtajana Hitler korostaa. Hän syyttää juutalaisia myyräntyöstä, joka johti Saksan tappioon maailmansodassa. Hitler syyttää juutalaisia ahkerasti kaikesta muustakin. Hän toivoo, että juutalaiset olisi kaasutettu maailmansodan aikana. Julma kieli kutsuu juutalaisia mätäpaiseiksi, loisiksi ja basilleiksi.
Hitler esittelee teoksessa muitakin mielipiteitään. Melkein 800 sivuun mahtuu näkemyksiä vaikkapa sukupuolitaudeista ja sarjakuvista.
Toinen maailmansota alkoi vuonna 1939 kun Hitler määräsi hyökkäyksestä Puolaan. Sota päättyi Saksan osalta ehdottomaan antautumiseen toukokuussa 1945. Hitler teki itsemurhan huhtikuun 30. päivänä 1945.
Hän ei halunnut joutua vihollistensa käsiin ja tuomittavaksi. Moni korkea natsijohtaja saikin kuolemantuomion ja pitkiä vankeustuomioita Nürnbergin oikeudenkäynneissä 1940-luvun loppupuoliskolla. Esimerkiksi Rudolf Hess vietti koko pitkän loppuelämänsä vankilassa.
Rasistinen, väkivaltaan kannustava ja militaristinen teos ei ole helposti saatavilla tänä päivänä.
Saksassa on kielletty monta natsiajan tunnusta ja asiaa, mutta Taisteluni ei ole kieltolistalla. Käytännössä sitä ei kuitenkaan paineta eikä myydä.
Teoksen tekijänoikeudet säilyivät olemassa. Ne menivät sodan jälkeen Baijerin osavaltiolle, kuten muukin Hitlerin omaisuus. Suomessa aie painaa Taisteluni-teosta uudestaan 1990-luvulla raukesi tekijänoikeuksiin.
Vuodesta 2016 alkaen tekijänoikeudet eivät ole koskeneet Mein Kampfia. Vuonna 2015 Hitlerin kuolemasta tuli kuluneeksi 70 vuotta, ja tekijänoikeudet raukesivat seuraavan vuoden alusta.
Teoksesta painettiin tuolloin versioita, jotka oli varustettu selityksillä. Uusnatsit olisivat saattaneet painaa ja levittää teosta sellaisenaan, joten tutkijat päättivät ottaa asiassa omistajuuden, ja selityksin varustetut teokset ovatkin käytössä, jotta Hitlerin tekstiä ei uskottaisi sellaisenaan. Käyttö on käytännössä opetus- ja tutkimuskäyttöä.
Vuonna 2014 Saksan osavaltioiden oikeusministerit sopivat, että selityksettömien uusintapainosten levittäminen estettäisiin kansankiihotuslain perusteella.
Suomessakin on käytössä selityksin varustettuja versioita.
Mein Kampfista on olemassa myös Hitlerin vuonna 1928 sanelema toinen osa, jota ei kuitenkaan julkaistu diktaattorin elinaikana.