Postin turbulenssi ei pääty työriitaan

Postialan murroksen voima on suorastaan häkellyttävä. Tanskassa osoitteellisen kirjepostin määrä on enää noin kolmannes vuoden 2000 tasosta. Suomessakin alamäki on ollut selvä, mutta lasku on vauhdittunut vasta viime vuosina.

Postialan tilanne on noussut tikunnokkaan Postin työmarkkinariidan takia.

Olipa riidan lopputulos mikä tahansa, niin digitalisaation ja kilpailun kiristymisen myötä alan rakennemuutos tulee jatkumaan rajuna lähivuosina.

Postin postipalveluiden johtajan Jani Jolkkosen mukaan osoitteellinen posti laskee tällä hetkellä noin 10 prosenttia vuodessa, eikä käännettä ole näkyvissä.

– Tämä kehitys voi jatkua vielä useita vuosia, Jolkkonen sanoo.

Yleisen teollisuusliiton logistiikan johtava asiantuntija Kyösti Orre muistuttaa, että Posti ei voi toimia markkinaehtoisesti toimivien yritysten lailla, sillä yhtiön toimintaa määrittää postilaki jakeluvelvoitteineen.

Laki muun muassa määrää, että kirjeet pitää jakaa viitenä arkipäivänä viikossa.

Orre uskoo, että jakeluvelvoitteeseen on tulossa muutoksia lähivuosina, sen verran nopeasti kirjeliikenteen määrä putoaa. Viisipäiväinen jakeluvelvoite säilyi vielä, kun postilaki uudistettiin vuonna 2011.

– Ihmettelen, jos viiden vuoden kuluessa ei tässä suhteessa tapahdu muutoksia, Orre sanoi STT:lle.

Jolkkosen mukaan Postin vaihtoehdot liikevaihdon kuromiseksi umpeen ovat kustannusten alentaminen, hintojen korottaminen tai uuden liiketoiminnan kehittäminen.

Posti- ja logistiikka-alan unionin puheenjohtaja Heidi Nieminen pitää realismina, että postiala supistuu ja sen myötä häviää työpaikkoja.

Hänen mukaansa PAU on valmis ideoimaan ja kokeilemaan uusia toimintoja, joilla voidaan loiventaa tätä kehitystä – kunhan uudet liiketoiminnot liittyvät järkevästi ja läheisesti nykyisiin.

Niemisen mukaan Postissa voidaan hyödyntää esimerkiksi sitä, että postinjakajat käyvät kaikissa talouksissa joka arkipäivä.

Ruokapalveluja on jo yhdistetty näihin käynteihin, ja Niemisen mukaan kokeilussa on myös se, että postinjakaja esimerkiksi soittaisi kotipalvelun avuksi vanhuksen ovikelloa tarkistaakseen tämän voinnin.

Ammattiliitto pitää kuitenkin mahdottomana sitä, että uusia liiketoimintamahdollisuuksia lähdettäisiin haalimaan aivan uusista suunnista ja heikentämällä jo valmiiksi pienipalkkaisten työntekijöiden työehtoja.

Kutistuva bisnes ja alan kiristyvä kilpailu nakertavat postin liikevaihtoa, mutta esimerkiksi heinä-syyskuussa Posti Group pystyi kulukuurien myötä petraamaan liikevoittoaan ilman kertaeriä 9,6 miljoonaan euroon.

Miksi voitollista tulosta tekevän yhtiön tarvitsee vähentää väkeä rajulla kädellä ja perata läpi vakiintuneita työehtoja?

– Nykyisellä osoitteellisen postin vähentymistahdilla Postin liikevaihdosta häviää 70 miljoonaa euroa joka vuosi, jos mitään ei tehdä. Tämä pitää vuosittain tavalla tai toisella kompensoida, Jolkkonen sanoo.

Tulosjulkistuksen yhteydessä Posti kertoi tulosparannuksen taustalla olevan tehostamistoimien lisäksi verkkokaupan vauhdittamien pakettipalveluiden kysynnän kasvu.

– Pakettiliiketoiminnan koko on niin paljon pienempi suhteessa koko postitoimintaan, ettei se missään tapauksessa pysty täysmääräisesti kompensoimaan yleistä alamäkeä, Jolkkonen sanoo.