Pohjoismainen kumppanuus menee USA-suhteen edelle, painottaa valtioneuvos Matti Vanhanen – "Kyllä järjestys on tämä"

Maailmanpolitiikka

Maailmanpolitiikan uutiset ovat viime aikoina olleet sellaisia, joita ei vielä jokin aika sitten olisi voinut uskoa todeksi.

Yhdysvaltojen Venezuelaan suorittaman iskun jälkimainingeissa otsikoihin ovat nousseet jälleen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kaavailut Tanskalle kuuluvan Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin.

Asetelma on Suomellekin kiusallinen ja ahdistava. Valtioneuvos Matti Vanhasen mukaan Suomen asemoitumisessa ei ole sinänsä mitään epäselvää: ylivoimaisesti läheisimpiä kumppaneita ovat Pohjoismaiden neuvoston muodostavat Pohjoismaat.

– On se sitten hyvä tai ei, kyllä järjestys on tämä, jos ajatellaan, ketkä meille oikeasti ovat läheisiä kumppaneita, Vanhanen sanoo Suomenmaalle.

Vanhanen muistuttaa, että Pohjoismaat jakavat yhteiset arvot ja elämänmuodon. Jos Yhdysvallat jatkaa nykyistä linjaansa, se vaikuttaa Vanhasen mukaan Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen suhteeseen.

– Jos Trump laittaa uhkauksia liikkeelle, että heidän pitää saada Grönlanti, kyllä se heijastuu.

Mutta voiko Suomi tehdä esimerkiksi jäänmurtajakauppoja Yhdysvaltojen kanssa, jos se toteuttaa uhkauksensa? Vanhanen sanoo, ettei halua spekuloida asialla.

– Mutta kyllä varmastikin nämä jäänmurtajat ovat aika monen muunkin mielessä, mitä sen tyyppisten diilien kanssa tapahtuu, Vanhanen sanoo.

Suomen linjan vetäminen suhteessa Washingtoniin on Vanhasen mukaan äärimmäisen herkkä kysymys, jossa hän haluaa antaa työrauhan parhaan informaation äärellä olevalle valtionjohdolle.

– Mutta haluan muistuttaa, että Pohjoismaat, jos meille joku tärkeä viiteryhmä on, ovat meitä itseämme.

Moni näkee Suomen olevan jo enemmän tai vähemmän rähmällään suhteessa Yhdysvaltoihin, kuten se kylmän sodan aikana oli toiseen suuntaan. Vanhanen myöntää, että vertaaminen YYA-aikoihin on täysin perusteltua.

– Silloinkin elettiin etupiirien aikaa, nyt eletään taas etupiiripolitiikkaa. Tasapainoilua ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pitää vain tehdä, siinä on oltava kärsivällinen.

Vanhanen muistuttaa, että presidentti Urho Kekkonen teki vuosikymmenien mittaisen työn, jossa asteittain etupiirin vaikutusvallasta päästiin ”itsenäistymään”.

– Pitää vain olla systemaattinen strategia, mihin tähdätään.

Vanhasen mielestä Suomen pitää Yhdysvaltojenkin kohdalla elää ajassa ja odottaa hetkeä, jolloin maa vastaa liittolaismaana paremmin omia arvojamme ja maailmankuvaa ja palaa sopimusvaraiseen maailman rakentamiseen.

– Kyllä tässä ilman muuta täytyy katsoa Trumpin jälkeiseen aikaan, ja pyrkiä nyt vain selviämään tästä Trumpin ajasta ylitse.

Tällä hetkellä Washingtonissa istuu erilainen Setä Samuli kuin se, jonka kylkeen Suomi Venäjän hyökättyä Ukrainaan nopeasti hakeutui. Vanhanen ei halua nähdä nykyistä tilannetta kohtalokkaana ja ikuisena.

– Uskon, että Yhdysvalloissa demokraattinen järjestelmä korjaa itseään. Siellä tulee välivaalit ja kolmen vuoden päästä presidentinvaalit, joten poliittinen tilanne voi muuttua ja saada uutta suuntaa.

Vanhanen muistuttaa, että demokratiassa vapaat vaalit, lehdistö ja sananvapaus sekä oikeusjärjestelmä toimivat vuoropuhelussa myös keskenään ja aikaa myöten kyllä oikaisevat vääriä suuntauksia.

– Uskon, että nämä ikään kuin kontrolloivat mekanismit pystyvät aikaa myöten toimimaan.

Vanhasen mukaan aika näyttää, toimiiko tämä vielä Yhdysvalloissa, vai onnistuvatko nykyiset valtaapitävät muuttamaan järjestelmää niin, että sen toiminta jotenkin tukehtuu.

Viime viikonloppuna Yhdysvallat näytti voimaansa Venezuelassa, jonne tehdyssä sotilaallisessa iskussa maan presidentti Nicolás Maduro kaapattiin Yhdysvaltoihin. Mutta kuinka kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä voi selviytyä, jos suurvalta soveltaa nähdyn kaltaista ”poliisitoimintaa” itsenäistä valtiota kohtaan?

Vanhanen huomauttaa, että Suomessakin on aina ollut myös skeptistä suhtautumista kansainväliseen sopimusjärjestelmään, ja siihen, miksi sopimuksia pitää noudattaa ja olla niissä mukana.

– Tämä osoittaa, että kun sopimusjärjestelmää on ruvettu pala palalta avaamaan, rikkomaan, se avaa koko ajan tietä yhä isommille rikkomuksille.

Vanhasen mukaan Venäjä on tehnyt tätä jo vuodesta 2014 rikkomalla sopimuksia ja aloittamalla sodan.

– Toivottavasti tämä avaa silmiä siihen, että sopimusjärjestelmä on iso kokonaisuus, jonka merkitys on siinä, että kaikki pyrkisivät uskollisesti noudattamaan sopimuksia.

Vanhasen mukaan kyse on aina kompromisseista, joilla tuodaan vakautta ja ennustettavuutta ja yhteisiä pelisääntöjä maailmaan.

– Nyt se järjestelmä on ainakin väliaikaisesti alamaissa. Kyse on tällä hetkellä vahvimman oikeudesta, hän myöntää.

Euroopan käyttäytymistä ohjaa Vanhasen mukaan tilanteessa se, että USA on liittolainen.

– Liittolaisen toimia pyritään ymmärtämään ja vähän painamaan villaisella. Siltä osin tässä eletään reaalipolitiikan aikaa. Härskit vallankäyttäjät käyttävät asemaansa hyväksi tietäen, että muiden on vaikea voimakkaasti reagoida.

Vanhasen mukaan Maduron ja hänen puolueensa toiminta on kieltämättä pehmentänyt Yhdysvaltojen arvostelua. Lieventävänä asianhaarana on puhuttu rikollisen saattamisesta oikeuteen.

– Se tapa, jolla hänet oikeuteen vietiin, ei kyllä minkäänlaisia kansainvälisiä sopimuksia noudattanut. Hänellä ei taida olla mahdollisuutta vedota siihen, että on pidätetty väärin.

Vanhanen myöntää, että Venezuelan osalta muiden maiden on vaikea tehdä mitään.

– Öljyhän siinä takana on, niin hullulta kuin se tuntuu. Mutta siltä se näyttää.

Vanhasen mukaan taustalta on selvästi nähtävissä, että Yhdysvalloissa on tahoja, joita Venezuelan öljyn kansallistaminen ei aikanaan miellyttänyt.

– Jotenkin väärään maailmanaikaan, öljytalouteen, yritetään nyt palata, mutta se on Donald Trumpin ajattelutapa.

Siinä missä muualla maailmassa asiat ovat olleet sekaisin, Ukrainan rauhansuunnitelmassa on saatu aikaan edistystäkin Ukrainan, muun Euroopan ja Yhdysvaltojen kesken.

Vanhasen mukaan Yhdysvaltojen toiminta Venezuelassa osoitti, että Venäjä ei pysty suojelemaan omia liittolaisiaan. Toisaalta se antaa myös etupiiripolitiikan vahvistuessa Venäjälle ikään kuin legitiimin oikeuden ajaa omaa etupiiripolitiikkaa.

– Mutta minä olen optimisti, ja jotenkin toivon, että salaista diplomatiaa Ukrainan osalta käytäisiin paljon enemmänkin, kuin mistä nyt tiedämme.

Vanhasen mukaan vaikeimmat ratkaisut ovat selvästi Ukrainan sisällä.

– Kaikkeen mikä koskee aluekysymyksiä, he ovat hirveän herkkiä. Meidän muiden ei kannata edes neuvoja antaa, he joutuvat itse sen punninnan käymään. Ja mihin he päätyvät, meidän muiden pitää tukea heitä siinä, valtioneuvos summaa.