Pohjois-Irlanti hiertää yhä EU:n ja Britannian välejä, mutta varovaiset toiveet ratkaisusta ovat alkaneet viritä
Eurooppaa järisyttäneestä brexit-kansanäänestyksestä on kulunut jo runsaat kuusi ja puoli vuotta, ja Britannian lopullinen EU-ero astui täysimääräisesti voimaan vuoden 2021 alussa. Siinä missä britit kokevat ja arvioivat brexitin seurauksia omassa arjessaan, ovat monet käytännön asiat yhä lopullisesti järjestämättä EU:n ja Britannian välillä.
Yksi keskeisistä on Pohjois-Irlannin asema ja erityisesti elintarvikkeiden kauppa, jonka sääntelystä EU ja Britannia ovat neuvotelleet jälleen viime syksystä saakka.
STT:n tapaama Britannian ulkoministeriön korkea virkamies kertoo, että aivan viime aikoina neuvotteluja on käyty aiempaa paremmassa ilmapiirissä ja hyvin rakentavasti.
Merkittävä edistysaskel saavutettiin aiemmin tammikuussa, kun Britannia suostui toimittamaan EU:lle reaaliaikaista tietoa tavaraliikenteestä Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välillä.
Pohjois-Irlannin kiistelyllä on myös ollut poliittisia vaikutuksia: EU-eron vaikutuksiin tyytymättömät brittimieliset unionistit eli protestantit ovat estäneet jo pitkään aluehallinnon muodostamisen Pohjois-Irlantiin. Jos umpikuja ei ratkea, edessä voivat pian olla uudet aluevaalit hallituspulan ratkaisemiseksi.
Brexit-neuvottelujen monista erimielisyyksistä huolimatta EU ja Britannia olivat samaa mieltä yhdestä asiasta: Pohjois-Irlannin ja Irlannin välille, nyt myös EU:n ulkorajalle, ei saa syntyä uutta ”kovaa rajaa” raja- ja tullitarkastuksineen. Tällaisen kehityksen pelättiin voivan vaarantaa rauhan Pohjois-Irlannissa, joka saatiin aikaan vuonna 1998 pitkänperjantain rauhansopimuksessa.
Kovan rajan välttäminen EU:hun kuuluvan Irlannin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvan Pohjois-Irlannin välillä on ollut myös Yhdysvaltojen toistuvasti korostama tavoite. Siihen pyrittiin laatimalla brexitin yhteydessä erityinen Pohjois-Irlannin pöytäkirja, jonka myötä Pohjois-Irlanti jäi käytännössä osaksi EU:n sisämarkkinoita ja muu Britannia ulkopuolelle.
Järjestelyllä vältettiin tarkastukset ja paperisota maarajalla Irlannin saarella, mutta ne ilmestyivätkin Britannian ja Pohjois-Irlannin välille. Britanniassa Pohjois-Irlannin satamiin tuotavat tuotteet pitäisi periaatteessa tarkastaa kuten muukin EU:hun sen ulkopuolelta tuleva kauppatavara.
Toistaiseksi tarkastukset eivät ole vielä olleet täysimittaisia erilaisten siirtymä- ja vapaakausien ansiosta. Uuden rajalinjan syntyminen Irlanninmerelle on kuitenkin raivostuttanut Pohjois-Irlannin protestantit, jotka vaalivat Britanniaa sen virallisen nimen mukaisesti Yhdistyneenä kuningaskuntana.
Maakunnan toiseksi suurin puolue DUP ei ole siksi suostunut uuden hallituksen muodostamiseen toukokuun 2022 vaalien jälkeen. Suurin puolue, tasavaltalainen Sinn Fein, taas kannattaa Pohjois-Irlannin pöytäkirjaa nykymuodossaan.
Rajavalvonnan järjestäminen tavalla tai toisella koskee erityisesti elintarvikkeita, joiden tuloa sisämarkkinoille EU sääntelee tarkasti. Esimerkiksi eläinperäisten elintarvikkeiden ja elävien eläinten tuonti edellyttää EU:n hyväksymiä lupia ja terveystarkastuksia.
Ongelman mittakaava ei ole aivan pieni, sillä monien pohjoisirlantilaisten supermarkettien ja muiden ruokakauppojen tukkuvarastot ovat meren toisella puolella Britannian pääsaarella.
EU on hakenut tilanteeseen ratkaisua ehdottamalla, että Pohjois-Irlannissa loppukuluttajille myytäviltä tuotteilta vaadittaisiin vain yksinkertainen tarkastus. Tämän edellytykseksi EU vaati Britannialta reaaliaikaista tietoa tavaraliikenteestä Pohjois-Irlantiin, mihin Britannia pari viikkoa sitten myös suostui.
Myönteinen liikahdus ei kuitenkaan ratkaissut vielä koko vyyhteä. EU on muun muassa vaatinut elintarvikkeisiin selkeitä merkintöjä, joiden mukaan ne on tarkoitettu loppukäyttöön vain Yhdistyneen kuningaskunnan alueella. Lisäksi kolmansista maista Britanniaan tuodut ja edelleen Pohjois-Irlantiin vietävät tuotteet eivät kuuluisi ehdotettujen kevyempien tarkastusten piiriin.
Britannia on puolestaan kaavaillut ratkaisuksi tullista tuttuja punaista ja vihreää linjaa. Ensiksi mainitulle eli kunnon tarkastuksiin joutuisivat Pohjois-Irlannin satamissa lastit, joiden sisältö olisi matkalla Pohjois-Irlannin kautta Irlantiin ja mahdollisesti edelleen muualle EU:n alueelle.
Ilman tarkastuksia ja vähäisellä paperisodalla selviäisivät puolestaan vihreällä linjalla kuormat, joiden sisältö tulisi loppukäyttöön Pohjois-Irlannissa. Järjestely edellyttäisi vienti- ja tuontiyritysten pääsyä niin kutsuttujen luotettujen kauppiaiden listalle.
Mahdolliselle ratkaisulle on siis olemassa jonkinlaiset raamit, mutta niiden sisällä on vielä paljon soviteltavaa muun muassa riskituotteiksi koettujen elintarvikkeiden osalta. Lisäksi EU:n tuomioistuin on tätä nykyä ainoa mahdollisten kauppariitojen ratkaisija. Britannia haluaisi sen oheen ensimmäiseksi valitusasteeksi uuden, riippumattoman ratkaisumekanismin.
