Pitivätkö puheenjohtajien puheet vaalitenteissä paikkansa? – STT tarkisti kiistanalaiset väitteet
Vaalikamppailut lähestyvät loppuaan, ja kaikki puolueiden väliset televisiotentit on nyt nähty. Monet kiistoista koskivat paitsi mielipiteitä myös faktoja. STT tarkisti, pitivätkö puheenjohtajien usein toistamat väitteet paikkansa.
Aluevaaleissa kärkiteemaksi nousivat hallituksen leikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Hallitus päätti viime vuonna noin 200 miljoonan euron sote-leikkauksista esimerkiksi sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluita rajaamalla. Kun niiden toteuttaminen osoittautui vaikeaksi, hallitus päätti kohdentaa niitä uudelleen ja kertoi niistä pääministeri Petteri Orpon (kok.) lupauksesta jo ennen vaaleja. Oppositio oli syyttänyt hallitusta leikkausten piilottelusta.
Kiistanalaiset faktat liittyivät aluevaaliväittelyissä suurelta osin näihin leikkauksiin. Kuntavaaliväittelyissä puheenjohtajat olivat eri mieltä ainakin oppimistulosten laskun syistä.
Pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on saanut vastata usein opposition arvosteluun siitä, että hallitus leikkaa lastensuojelusta.
– Vaikka ei leikata. Me järkevöitämme toimintatapoja, Orpo sanoi esimerkiksi torstaina Ylen tentissä ja antoi esimerkin keventyvästä sääntelystä.
Hallitus kertoi vastikään sote-säästöistä, joista yksi koski sosiaalityöntekijöiden tehtävänjaon velvoitteiden ja lastensuojeluyksiköiden päivystyssääntöjen muuttamista.
Orpo on oikeassa siinä, että hallituksen muutos koski juuri sääntelyn keventämistä. Kuitenkin tämän myötä hallitus nimenomaisesti leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta, ensi vuonna 2,5 miljoonaa euroa ja seuraavasta vuodesta alkaen 12,6 miljoonaa euroa.
Hallitus aikoo myös tehdä sosiaalihuoltolakiin suuren uudistuksen, joka säästää 50 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 100 miljoonaa euroa vuonna 2028.
Hallitus korostaa usein, että vähenemisen sijaan hyvinvointialueet saavat tänä vuonna rahoitusta 2,2 miljardia euroa enemmän kuin viime vuonna. Kasvun taustalla ovat esimerkiksi kustannusten nousu ja palvelutarpeen kasvu. Ilman säästöjä kasvu olisi siis suurempaa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja muu oppositio ovat toistaneet väitettä, jonka mukaan hallituksen leikkaus kotihoidosta vastaa noin 700 000 käyntiä. Hallitus säästää hyvinvointialueilta 16,2 miljoonaa euroa samalla, kun se velvoittaa alueet käyttämään kotihoidossa teknologiaa.
Hallituksesta on ihmetelty, mistä SDP:n laskelma on peräisin. Kansanedustaja Aki Lindén (sd.) selitti tätä taannoin eduskunnan kyselytunnilla. Hänen mukaansa leikattu summa merkitsee noin 320 kotihoitajan palkkoja ja sosiaaliturvamaksuja.
– 220 työpäivää vuodessa, keskimäärin 10 käyntiä päivässä, tekee 700 000 käyntiä. Hyvin yksinkertaista matematiikkaa, Lindén sanoi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) todetaan STT:lle, että asian tarkka rivitason laskenta olisi varsin monimutkaista.
THL:n julkaisemista tiedoista kuitenkin selviää, kuinka paljon yksi kotihoidon asiakaskontakti keskimäärin maksoi hyvinvointialueille vuonna 2023. Lähihoitajan enintään 20 minuutin asiakaskontakti maksoi keskimäärin 31 euroa. Sairaanhoitajan enintään 20 minuutin asiakaskontakti maksoi 35 euroa. Kontakti ei välttämättä ole käynti kotona, vaan mukaan on laskettu esimerkiksi puhelinsoitot ja chat-viestit.
Todellisuudessa hyvinvointialueet voivat lopulta tehdä leikkaukset muualtakin kuin kotihoidosta, sillä hallituksen rahoitus hyvinvointialueille ei ole korvamerkittyä eri menoihin. Leikkauksista päättävät aluevaltuustot. STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan säästöjen hakeminen kotihoidosta teknologiaa lisäämällä voi olla vaikeaa, sillä teknologiaa käytetään kotihoidossa jo nyt paljon.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra on sanonut useissa tenteissä, että maahanmuutto on vaikuttanut oppimistulosten laskuun.
– Pisa-tuloksissa, silloin kun ne lähtivät laskuun ja pitkään sen jälkeen, suurin syy sille on maahanmuutto, hän sanoi esimerkiksi MTV:n tentissä.
Tuolloin väliin huomautti opetusministeri Anders Adlercreutz (r.), ettei väite pidä paikkaansa.
Vaikutus näyttääkin jäävän pieneksi ainakin siitä näkökulmasta, mikä on maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oma osaaminen.
STT kysyi asiaa tutkijatohtori Jonna Pulkkiselta Jyväskylän yliopistosta. Hän on tutkinut maahanmuuttajataustaisten ja muiden oppilaiden välisiä eroja oppimistuloksissa.
– Toki maahanmuuttajien osuus hieman Suomessa on kasvanut. Kun he menestyvät heikommin, heidän heikompi osaamisensa voi kokonaistuloksissa hieman näkyä, sanoo Pulkkinen.
Pulkkinen toteaa kuitenkin, että kantaväestön oppilaiden osaaminen on heikentynyt vuodesta 2012 selvästi enemmän kuin maahanmuuttajataustaisten.
– Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden merkitys Suomen oppimistulosten laskussa on hyvin pieni, hän sanoo.