Petotilanteeseen turhautuneet kainuulaiset antoivat ministeri Lepälle kovasanaista palautetta: "Metsästäjien toivotaan pitävän hirvikannan kurissa, mutta susi syö koirat"
Kainuun villiksi äitynyt petotilanne nousi esille maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) Kainuun kierroksella.
Turhautuminen etenkin pihapiireissä ja hirvijahdeissa häiriköiviä susia kohtaan puhutti Hyrynsalmella, Sotkamossa ja Kajaanissa järjestetyissä tilaisuuksissa.
Vaikka kaupunkialueella ollaan, tehdään jatkuvasti havaintoja kotipihojen läheisyyteen tulevista susista, ahmoista ja ilveksistä, kajaanilainen Teuvo Hatva kummeksui Kajaanissa.
– Sitä oikein säpsähti, kun paikallislehdestä sai lukea ahman vievän kissoja, koiria ja muita kotieläimiä kotipihoista, hän kuvaili.
Paltamolainen Markku Väisänen leimasi Kainuun susitilanteen kestämättömäksi
– Lapsia joudutaan susien takia kyyditsemään kouluihin. Metsästäjien toivotaan pitävän hirvikannan kurissa, mutta susi syö koirat, hän ihmetteli.
Metsästysmatkailukin hiipuu Kainuussa petotilanteen takia kajaanilaisen Ahti Kärkkäisen mielestä. Hän epäili lisääntyneen luontokuvauksen osaltaan totuttaneen petoja ihmisiin, mistä johtuen ne hakeutuvat asumusten äärelle.
Sotkamon tilaisuudessa Leppä kehotti Kainuun Sanomien mukaan jopa lähettämään laskun ylimääräisistä koulukuljetuskuluista suoraan Euroopan komissiolle, jolla on päätäntävalta EU:n susien vahvassa suojelussa.
Kaatolupien hakemiseen hän innosti Kajaanin tilaisuudessa.
Suomella on mahdollisuus käyttää 53 vahinkoperusteista poikkeuslupaa. Niistä on hänen mukaansa käytetty tähän mennessä 11, suurin osa poronhoitoalueella.
– Tehkää hyvin perusteltuja kaatolupahakemuksia, hän innosti.
Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan Suomen susikanta oli viime keväänä 150–180 yksilöä, minkä jälkeen sudet ovat saaneet pentuja.
Biotalouden merkitys Suomen talouskasvulle nousi keskustelussa esiin.
Väinö Kemppainen Paltamosta muistutti Suomen metsien kasvun tuplaantuneen 60 vuodessa 110 miljoonaan kuutioon vuodessa. Hän korosti, että hallituksen tulee huolehtia riittävät hakkuumahdollisuudet kuntoon, jotta muun muassa Paltamoon suunnitteilla olevan miljardiluokan biotuotetehtaan raaka-aineen saanti turvataan.
Priimaluokan elintarvikkeiden halpuuttaminen ei ole oikein.
Kajaanissa nousi esille myös kainuulaisten vahva huoli maatalouden tilanteesta.
– Maataloudessa on nyt menossa kolmas huono vuosi peräjälkeen. Nyt lopetetaan jo sellaisia tiloja, joita on pidetty maaseudun tukipylväinä. Tämä ei lupaa hyvää maaseudun kehitykselle, jos tilaverkko muuttuu liian harvaksi, Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Teuvo Hatva (kesk.) arvioi.
Sipilän hallitus sai kiitosta nopeasta reagoinnista maatalouden ahdinkoon, esimerkiksi 25 miljoonan euron palautus energiaverosta tarjoaa nopeaa ensiapua.
– Maatalouden huono kannattavuus korjautuu vain markkinoilla. Hallituksessa on tekeillä elintarvikkeiden markkinalaki, jolla pystytään puuttumaan epäterveisiin ilmiöihin kuten kauppatapoihin ruokaketjussa, Leppä totesi.
Leppä arvioi suomalaisen maatalouden kilpailuedellytyksiä vahvoiksi. Maailman puhtaimmat raaka-aineet ja priimaluokan elintarvikkeet ovat Lepän mukaan omassa sarjassaan EU:n sisäisessä ja kansainvälisessä kilpailussa.
– Priimaluokan elintarvikkeiden halpuuttaminen tai laittaminen samalle viivalle heikkolaatuisten kanssa ei ole oikein, hän tähdensi.
