Perustuslakivaliokunta pyrkii saamaan kantansa valmiiksi Haaviston virkarikosepäilyistä lokakuussa

Perustuslakivaliokunta pyrkii saamaan kannanottonsa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) virkarikosepäilyistä valmiiksi lokakuun aikana. Valiokunta kuuli keskiviikkona Haavistoa ensikertaa keskusrikospoliisin esitutkinnan valmistumisen jälkeen. Kuuleminen kesti noin puolitoista tuntia.

Perustuslakivaliokunta selvittää, rikkoiko Haavisto velvollisuuksiaan ministerinä tai menetteli muutoin lainvastaisesti, kun hän halusi siirtää ulkoministeriön konsulipäällikön Pasi Tuomisen uusiin tehtäviin. Haaviston ja Tuomisen välillä oli erimielisyyttä siitä, miten al-Holin leirillä olleita autettaisiin takaisin Suomeen.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan valiokunta jatkaa kuulemisia ensi viikolla, jolloin vuorossa on entinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka. Sen jälkeen valiokunta arvioi, haluaako se vielä kuulla lisää asiantuntijoita. Haavistolle varataan vielä mahdollisuus lausua Jonkan jälkeen joko kirjallisesti tai suullisesti.

Mediatietojen mukaan keskusrikospoliisi epäilisi Haavistoa virkarikoksesta ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.

Haavisto on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Muutoin hän ei ole asian etenemistä kommentoinut, mutta on sanonut jatkavansa tehtävässään.

Perustuslakivaliokunta pyysi esitutkinnan suorittamista helmikuussa sen jälkeen kun kymmenen opposition kansanedustajaa oli sitä pyytänyt. Valiokunta toivoi selvyyttä siihen, miksi Haavisto halusi siirtää konsulipäällikkö Tuomisen toisiin tehtäviin.

Ojala-Niemelä kertoi tuolloin, ettei valiokunta löytänyt näyttöä siitä, että Haavisto olisi painostanut virkamiehiä lainvastaisiin päätöksiin. Keskeinen kysymys Ojala-Niemelän mukaan oli, oliko Tuomisen siirrossa kysymys rangaistuksesta tai kostosta.

Esitutkinta valmistui kesällä ja toimitettiin valiokunnalle, joka antaa kannanoton Haaviston menettelystä. Mahdollisesta syytteen nostamisesta päättää eduskunnan täysistunto. Syyte käsiteltäisiin valtakunnanoikeudessa.

Valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan nostaa syyte, jos hän tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvan velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.