Perussuomalaisia kannatetaan eniten kunnissa, joissa on vähiten ulkomaalaistaustaisia – "Onhan se mielenkiintoista", sanoo aluetutkija
Perussuomalaiset sai eduskuntavaaleissa eniten kannatusta kunnissa, joissa on vähiten maahanmuuttajia, huomauttaa aluekehityksen asiantuntija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro. Hän toimii myös Turun kaupungin tutkimusjohtajana.
Aro jakoi Twitterissä Tilastokeskuksen grafiikan, joka vahvistaa väitteen. Maahanmuuton vastustamisella profiloitunutta puoluetta kannatettiin sitä enemmän, mitä vähemmän kunnassa oli ulkomaalaistaustaista väestöä.
– Onhan se mielenkiintoista, Aro sanoo Suomenmaalle.
– Aika useinhan perussuomalaisten vaalikampanjat ovat perustuneet siihen, että haetaan selkeää vastakkainasettelua ja halutaan palata johonkin sellaiseen Suomeen, joka on joskus ollut. Uusi ja vieras puolestaan herättää vahvoja tunteita, siihen suhtaudutaan epäillen, kyräillen ja negatiivisesti.
Timo Aro pitää vahingollisena sitä, jos uusi hallitus kiristää työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa perussuomalaisten vaatimuksesta.
Hän huomauttaa, että edellinen hallitus halusi vähintään kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton vuoteen 2030 mennessä, ja siihen suuntaan oltiin matkalla.
– Näyttää siltä, että vuonna 2022 päästiin ensimmäisen kertaa sille tasolle, mitä ne tavoitteet edellyttävät. Nyt otettaisiin sitten toinen suunta. Jos Suomi nyt hyvän alun jälkeen tekee nopeita, ennakoimattomia kiristyksiä, niin kyllähän se vaikuttaa tosi hölmöltä.
Aron mukaan tämä on liian ennakoimatonta ja poukkoilevaa politiikkaa yrityksille, jotka ovat huolissaan työvoiman saatavuudesta.
Hän myös muistuttaa, että Suomen tärkeimmissä pohjoiseurooppalaisissa verrokkimaissa työikäinen väestö kasvaa edelleen. Niissä on jo pitkään ollut huomattavasti enemmän sekä työ- että koulutusperusteista maahanmuuttoa kuin Suomessa, joten väestön ikärakenne on kilpailukykyisempi.
– Niissä maissa on ikään kuin varaa tehdä kiristyksiäkin (maahanmuuttopolitiikaan), mutta me olemme lähtökohtaisesti muita mailta huonommassa asemassa.
Keskustelu maahanmuutosta on keskustelua Suomesta 2030-, 2040- ja 2050-luvuilla.
Timo Aro
Työ- ja koulutusperusteinen maahanmuutto ei silti ole nopea ratkaisu. Ne helpottavat Suomen ikärakennetta ja työvoimapulaa vasta pitemmällä tähtäimellä, Aro muistuttaa.
– Keskustelu maahanmuutosta on keskustelua Suomesta 2030-, 2040- ja 2050-luvuilla, sekä varautumista siihen, että työmarkkinoilla riittää jatkossakin tekijöitä.
– Yhä useammalla alalla ja alueella ollaan jo nyt kroonisessa työvoimapulassa. On aika helppo ennakoida, kuinka isoissa ongelmissa ollaan 10 tai 20 vuoden päästä, kun työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat vielä ohuemmat kuin tällä hetkellä. Kysymys on siis pitkän aikavälin tulevaisuudesta, Aro sanoo.