Perussuomalaiset vaihtaa johtajansa uudenlaisessa tilanteessa – tutkijan mukaan puolueen kasvu- ja vakiintumisvaihe alkaa olla takana

Perussuomalaisten puoluekokous

Perussuomalaiset pääsee siirtymään uuden puheenjohtajan kauteen erilaisessa asetelmassa kuin aiemmin, arvioi Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä

Seinäjoella pidettävässä puoluekokouksessa valitaan perussuomalaisille vasta neljäs puheenjohtaja. Jokisipilä pitää huomionarvoisena, että uusi puheenjohtaja pääsee johtamaan puoluettaan huomattavasti normaalimmasta tilanteesta kuin edeltäjänsä tehtävään noustessaan.

Kun Timo Soini lähti aikanaan tehtävään SMP:n raunioilta rakennustarpeita keräillen ja Halla-aho katkeran puoluehajaannuksen pyörteissä, nyt tilanne on toinen.

– Kasvu- ja vakiintumisvaihe alkaa olla takana päin. Se on ihan uusi tilanne puolueen historiassa, Jokisipilä muistuttaa.  

Vahva ennakkosuosikki puolueen johtoon on ensimmäisen kauden kansanedustaja Riikka Purra. Jokisipilän mukaan Purran valinnan myötä asiakysymyksissä puolueen linja jatkuisi käytännössä ennallaan. 

Jokisipilä huomauttaa, että Purra on ollut rakentamassa puolueen linjaa jo vuosia poliittisena suunnittelijana, kansanedustajana ja ennen kaikkea varapuheenjohtajana.

– Eli hän on ollut hyvin läheinen työpari Halla-aholle ja ollut puolueen ohjelmatyössä mukana. En näe, että isoissa asioissa tulee oikeastaan mikään muuttumaan. 

Henkilökysymyksenä muutos on sen sijaan Jokisipilän mukaan iso. Perussuomalaisten hallitustie katkesi Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa juuri Halla-ahon valintaan puolueensa johtoon, kun keskusta ja kokoomus eivät pitäneet puolueen arvopohjaa enää hyväksyttävänä. 

– Tämä liittyi tietysti Halla-ahon saamaan tuomioon kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ja uskonrauhan rikkomisesta. 

Purralla tai Sakari Puistolla ei tällaista tuomiohistoriaa ole. llmiselvin syy, johon poliittiset kilpailijat ovat hallituskelvottomuudessa vedonneet, poistuu. 

– Uskon, että kokoomuksessa ja keskustassa oivalletaan se, että ainoa konsti nykytilanteessa saada porvarihallitus aikaiseksi, on ottaa perussuomalaiset mukaan.

Jokisipilän mukaan esimerkiksi talouspolitiikassa yhteistä säveltä perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kesken tuskin on kovin vaikeaa löytää. EU-politiikka on toinen juttu, mutta ainakin puheenjohtajakisan pääehdokkaiden puheissa on Jokisipilän mukaan ollut kuultavissa tiettyä pragmatismia EU-kriittisyyden suhteen.

– Ei kumpikaan heistä ole esimerkiksi mitenkään aktiivisesti ajamassa Suomen eroa Euroopan unionin jäsenyydestä ja yhteisvaluutasta.  

Perussuomalaiset ja keskusta ottivat tiukasti yhteen kuntavaaleissa, joissa keskusta onnistui kuitenkin pitämään kilpailijansa takanaan. 

Jokisipilä arvioi, että keskusta saattaa joutua pohtimaan yhteistyömahdollisuuksiaan perussuomalaisten kanssa tarkoin. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka on pystynyt haastamaan keskustan laajamittaisesti maakuntien Suomessa, kuten kuntavaaleissa kävi. 

– Vaikka se ei tapahtunut ihan siinä mittakaavassa, kuin joissakin ennusteissa esitettiin, on se keskustalle strateginen uhkatekijä, joka täytyy ottaa huomioon.

Purran valinnan myötä perussuomalaisille avautuisi Jokisipilän mukaan uudenlainen mahdollisuus laajentaa puolueen tunnetusti erittäin miesvaltaista äänestäjäkuntaa naisten keskuuteen. 

Toinen pääehdokkaista, kansanedustaja Sakari Puisto, erottuu puolestaan hillityllä asiakeskeisyydellään.

– Hän on toisenlainen kuin jotkut muut perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenet, joiden esiintyminen on välillä tietoisenkin provokatiivista ja välillä kovastikin tunteita herättävää täysistuntokeskusteluissa ja sosiaalisessa mediassa. 

Jokisipilän mukaan esimerkiksi kokoomuksen eduskuntaryhmässä Puiston asiaosaamista ja neuvottelevaa ja kompromissinhakuista politiikan teon tyyliä arvostetaan kovasti. Tutkija uskoo myös Puistolla olevan tulevaisuutta ja nostetta puolueen eturiviin, ja puheenjohtajakisa on tuonut tilaisuuden nostaa profiilia.

– Puistohan on ollut aika näkymätön verraten Purraan, jonka kenttä varsinkin tuntee aika hyvin, koska he Halla-ahon kanssa kiersivät todella ahkerasti suomalaista kuntakenttää kuntavaalien aikana. 

Jokisipilä arvioi, että Puiston hyvällä maineella ja yhteistyökyvyllä voi olla käyttöä ja tilausta, kun valtaa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen jaetaan ja luottamusmaaperää tunnustellaan.

Jussi Halla-aho nousi perussuomalaisten johtoon Jyväskylässä 2017 dramaattisin seuraamuksin. (Jussi Nukari/Lehtikuva).

Perussuomalaisten edellinen johtajanvaihtokokous Jyväskylässä 2017 kuuluu suomalaisen poliittisen historian dramaattisimpiin. Timo Soinin poliittinen perintö poltettiin tuhkaksi, kun halla-aholaiset miehittivät koko puoluejohdon.

Jokisipilän mukaan tällaista konfliktia ei ole nyt ilmassa, sillä linjaristiriitaa ei ole. Rokotevastaisuudella kampanjoivan puheenjohtajaehdokkaan Ossi Tiihosen on ounasteltu aiheuttavan kokouksessa jonkinlaista hämminkiä, mutta Jokisipilä ei odota isompaa dramatiikkaa.

– Ei se tietysti poista sitä, että Tiihosella on uskollinen oma jonkun kokoinen seuraajakuntansa ja hän on varmasti tehnyt kovasti töitä sen eteen, että hän saisi omaa väkeään mahdollisimman runsaslukuisena sinne paikalle. 

Koronadenialismilla ja rokotevastaisella salaliittohörhöilyllä Jokisipilä ei usko perussuomalaisten konsepteja sekoitettavan, vaikka puolueesta erotettu kansanedustaja Ano Turtiainen onnistuikin keräämään yhdessä päivässä puolueensa rekisteröintiin tarvittavat 5000 kannattajakorttia.

Jokisipilän mukaan perussuomalaisilla on suurena puolueena jo itsessään melko voimakasta ehkäisevää vaikutusta haastavien voimien nousuun. Hän ei näe myöskään kansallismielisen kohujärjestön Suomen Sisun vaikutusvaltaa perussuomalaisissa erityisen merkittävänä.

Jokisipilä pitää puheita siitä, että vuonna 2017 Suomen Sisu olisi kaapannut puolueen jossain määrin yliampuvina. Hän muistuttaa, että Suomen Sisu on kuitenkin melko pieni ja marginaalinen yhdistys ja perussuomalaiset iso eduskuntapuolue.

– Ne ovat vähän eri kategorian asioita olleet jo aika pitkän aikaa, hän näkee.

Korjaus 14.8. klo 12.30 2. kpl: Perussuomalaisille valitaan neljäs, ei kolmas puheenjohtaja.