Perhepalveluilla voisi saada miljardisäästöt

Nousevat lastensuojeluluvut ja lisääntyvät huostaanotot ovat iso ongelma monille kunnille. Synkästä listasta löytyy kuitenkin poikkeuksia.

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Raahessa lastensuojelun uudet asiakkuudet ovat vähentyneet parissa vuodessa yli 50 prosentilla.

Huostaanottohakemukset ovat pienentyneet saman verran ja kiireelliset lasten sijoitukset yli 30 prosenttia.

– Lukemat kertovat sen, että lapsi- ja lapsiperhepalveluiden painopiste on siirtynyt ennaltaehkäisevälle puolelle, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perhepalveluesimies Saana Savela sanoo.

– Toki meidän kuntayhtymä on sen verran pieni, että viidenkymmenen prosentin lasku ei määrällisesti tarkoita isoa ihmisjoukkoa, mutta selkeästä trendistä on kyse, hän lisää.

Mitä Raahessa on sitten tehty?

Muutama vuosi sitten kunnassa aloitettiin lapsi- ja lapsiperhepalveluiden uudistamishanke, jolla pyrittiin saamaan palvelut aidosti ennaltaehkäiseviksi.

Savelan mukaan keskiöön ovat nousseet keskustelut, joita järjestetään kaikissa kuntayhtymän alueen lapsipalveluissa kuten neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa.

Opettajia tai terveydenhoitajia ei ole kuitenkaan jätetty yksin keskustelujen järjestäjinä.

Heillä on takanaan palveluohjaustiimi, josta he voivat kysyä neuvoja esiin nouseviin ongelmiin tai pyytää sosiaalialan viranomaisia mukaan keskusteluihin. Tarkoitus on saada kaikki perheen asioita hoitavat tahot saman pöydän ääreen

– Kun kaikki tulevat yhteen, ei perheiden tarvitse yksin hallita monien palvelujen hajanaista verkostoa, Savela summaa.

– Samalla ongelmiin voidaan aidosti puuttua, kun joku viranomaisista ottaa asiat heti vastuulleen eikä perheen tarvitse odottaa jonoissa päästäkseen heidän puheilleen.

Uudistus on tehnyt perheiden palveluista huomattavasti sujuvampia. Vaitiolovelvollisuudetkaan eivät ole estämässä viranomaisten välistä yhteistyötä, kun kaikki ovat kuulemassa samat asiat yhtä aikaa.

Raahen kaltaisia ratkaisuja tarvittaisiin Suomessa lisää. Tätä mieltä ovat ainakin tutkijat Markku ja Matti Rimpelä, jotka julkaisivat hiljattain tutkimuksen lapsiperheiden palveluremontista.

Tutkijakaksikon mukaan lasten ja lapsiperheiden palveluiden täydellisellä uudistamisella voitaisiin saada jopa miljardin euron säästöt.

– Meillä on jo kolmekymmentä vuotta puhuttu, että palvelut jättävät sivuun niitä, jotka tarvitsisivat eniten apua, Matti Rimpelä sanoo.

– Lapsiperhepalvelut maksavat vuosittain 9–12 miljardia euroa. Kunnollisella uudistamisella kustannukset voisivat tulla 10 prosenttia pienemmiksi.

Rimpelän mukaan lapsiperheiden ennestään pirstaloitunut palvelujärjestelmä muuttuu koko ajan vain yhä hajanaisemmaksi.

Kaikesta tästä kärsivät perheet ja lapset. Asiantuntijat ja tukihenkilöt vaihtuvat, kukaan ei tunne asiakkaiden taustoja ja luottamus on hukassa.

Suomessa puhutaan paljon ennaltaehkäisystä ja ihmislähtöisyydestä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Rimpelän mukaan ideat kuitenkin jäävät vain puheiksi. Aitoa lapsi- ja perhelähtöisyyttä ei juurikaan ole.

– Palvelut perustuvat usein vain järjestelmän tarpeisiin, Rimpelä tuskailee.

Muutamat Suomessa tehdyt kokeilut kuitenkin osoittavat, että palvelujärjestelmän uudistaminen kannattaa. Palvelut paranevat ja kustannukset laskevat.

Rimpelä nostaa Raahen lisäksi esimerkiksi Imatran, jossa erikoistuneiden palveluiden kuten lastensuojelun ja lastenpsykiatrian kustannukset on saatu pienenemään yli kahdella miljoonalla eurolla.

Imatralla neuvoloihin on palkattu perhetyöntekijöitä, jotka eivät istu työhuoneissa vaan tekevät kotikäyntejä ja vetävät vertaisryhmiä.

– Näin perhetyöntekijät tulevat perheille tutuiksi ja heihin luotetaan. Sen myötä heillä on helpompi hoitaa eteenpäin muitakin perheiden ongelmia, Rimpelä kertoo.

Samanlaista systeemiä tutkija ulottaisi muihinkin osa-alueisiin. Hän palkkaisi yläkouluihin nuorisotyöntekijöitä ja tarjoaisi kotipalvelua nykyistä matalammalla kynnyksellä.

– Tällaisilla ratkaisuilla voidaan tehdä paljon. Kaikki eivät tarvitse terapiaa tai muita erikoispalveluja, Rimpelä sanoo.

Uudistamista ei Rimpelän mukaan voi kuitenkaan jättää kuntien kontolle. Valtio tarvittaisiin ehdottomasti mukaan.

– Nyt käytetään valtavasti turhaa energiaa siihen, että yksittäiset kunnat koittavat tahoillaan keksiä ratkaisuja samoihin ongelmiin.

– Tarvittaisiin keskitettyä ohjausta ja valtion rahoitusta, tutkija sanoo.

Niin, rahaa uudistaminen aina vaatii.

Onnistuessaan uudistaminen kuitenkin maksaisi itsensä takaisin vielä runsaammin, tutkija uskoo. Esimerkiksi hän nostaa taas Imatran, jossa kahden miljoonan säästöt saatiin aikaan 200 000 euron investoinnilla.

– Kyse on tavallisesta kunnasta, joka toimii nykylakien puitteissa. Vaaditaan vain tekoja loputtomien puheiden sijaan, Rimpelä sanoo.