Pelastustoimi on sopeutunut maakuntauudistukseen jo 14 vuoden ajan – "Kunhan rahoitus turvataan, niin muuten ollaan hyvässä tällissä"
Uusien maakuntien tehtäviin kuuluu 1.1.2020 alkaen myös pelastustoimen järjestäminen.
Aiheen käsittely on julkisuudessa jäänyt soten jalkoihin osin siitäkin syystä, että alueelliset pelastuslaitokset ovat toimineet maakuntien kokoisina liikelaitoksina kautta maan jo vuodesta 2004 lähtien.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos on ollut jo 14 vuoden ajan osa ”emokaupunki” Seinäjoen organisaatiota.
Yhteensä 30 paloasemaa ja lähes tuhat henkilöä siirrettiin tuolloin yhdessä yössä samaan organisaatioon.
Pelastuspäällikkö Petri Järvensivun mukaan maakunnan kokoinen yksikkö on osoittautunut vuosien myötä toimivaksi.
Henkilöstön osalta uudistus näkyi lähinnä joidenkin tehtävänkuvien muutoksena.
– Kun pienet kasvukivut kärsittiin, niin mitään negatiivista en pysty maakunnallisesta toimijasta sanomaan entiseen verrattuna, hän toteaa.
Plussapuolelle Järvensivu laskee erityisesti hallintopuolen tehostamisen.
– Talous- ja henkilöstöhallinto sekä hankintapuoli muuttuivat keskitetysti hoidetuksi. Uskon, että sen ansiosta on saatu siirrettyä resursseja myös operatiiviseen toimintaan.
Maan eri pelastuslaitokset ovat jo muutaman vuoden ajan muodostaneet myös erityisen kumppanuusverkoston.
– Verkosto on ollut hyvänä tukena esimerkiksi siinä, kun toimintamalleja on haluttu yhdenmukaistaa koko valtakunnassa, Petri Järvensivu toteaa.
Resurssien turvaaminen myös maakunnan alaisuudessa on Järvensivun mielestä koko tulevan uudistuksen ykkösprioriteetti.
Rahoituslaki on ollut lausuntokierroksella ja sen tuloksia odotetaan maakunnissa suurella mielenkiinnolla.
– Edunvalvonta on tärkeää, koska kaikki sopimukset menevät uusiksi. Tiedän, että esimerkiksi täältä Etelä-Pohjanmaalta on lähtenyt myös kritiikkiä alkuperäistä rahoitusesitystä kohtaan.
Järvensivu painottaa, että pelastuslaitosten tehtävät eivät ole ainakaan vähentymään päin, mikäli yleisestä turvallisuudesta halutaan pitää kiinni.
– Ensivastetehtävät ja liikenneonnettomuudet ovat listan kärjessä. Lisäksi maastopalot saattavat kuivana aikana aiheuttaa paljonkin ylimääräisiä hälytyksiä.
Toimivaa mallia ei pelastuspäällikön mukaan kannattaisi lähteä vaarantamaan.
– Kunhan rahoitus turvataan, niin muuten me ollaan täällä Etelä-Pohjanmaalla hyvässä tällissä, hän vakuuttaa.
Keskustan kansanedustaja Antti Rantakangas haluaa myös omalta osaltaan korostaa pelastustoimen esimerkinomaista roolia koko maakuntauudistuksessa.
– Muutos ei ole sen isompi kuin että 22:sta alueesta tulee 18. Käytännössähän tämä vaikuttaa lähinnä Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, missä nykyisiä alueita yhdistyy.
Rahoituksen osalta Rantakangas kiinnittää huomiota siihen, kuinka kustannustehokkaasti pelastustoimi on hoitanut tehtävänsä myös havemmin asutuilla alueilla.
– Itsekin olen hämmästynyt, kuinka vahvana VPK-aate vieläkin elää. Ammattipalomiehiä tarvitaan toki edelleen, mutta parhaiten syrjäisempien seutujen palvelut turvataan sopimuspalokuntien avulla, hän muistuttaa.
Sotesta tuttua yksityisten yritysten vyöryä ei pelastustoimeen ole Rantakankaan mukaan luvassa. Tuskin edes isommissa kaupungeissa.
– Niin kauan kuin löytyy vapaaehtoisia toimijoita ja VPK-aatetta, kustannukset pysyvät kurissa. Bisnestä tällä toimialalla ei voi tehdä.