Palkkasalaisuuden purku vaikeuttaisi "pärstäkerroinpalkkausta"
Kaikkien työntekijöiden on saatava tietää työnantajansa palkkausperusteet, sanovat palkansaajakeskusjärjestö SAK ja korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava.
Liittojen mielestä palkkausperusteiden avaaminen lisäisi palkkatasa-arvoa ja vähentäisi epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia työpaikoilla.
– Jos tehtävän vaativuus, osaaminen ja henkilökohtainen suoriutuminen ovat läpinäkyvästi esillä, jokainen pystyy tunnistamaan ne objektiivisesti. Tämä vähentäisi epäilyjä pärstäkerroinpalkkauksesta, Akavan työelämäyksikön johtaja Maria Löfgren sanoo.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK julkaisi aiemmin tällä viikolla kyselyn, jonka mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista olisi valmis poistamaan palkkasalaisuuden.
STTK:n mielestä luottamushenkilöillä olisi oltava oikeus saada edustamiensa työntekijöiden palkkatiedot ja -perusteet.
Myös SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen toivoisi palkkatietoja luottamushenkilöiden saataville. Tämä mahdollistaisi työntekijöiden ja johdon palkkojen vertaamisen.
– Duunareiden palkathan ovat jo kohtalaisen avoimia. Ongelmia on esimiesten palkkauksessa, Tukiainen toteaa.
Tukiainen korostaa, että yksittäisten työntekijöiden palkkatietojen jakaminen kaikille työntekijöille ei välttämättä ole oikea väylä avata palkkasalaisuutta. Samaa mieltä on Akavan Löfgren.
Mitä tietoja luottamusmiehet saavat, voitaisiin Löfgrenin mielestä sopia alakohtaisesti, koska työehtosopimukset ja alat ovat erilaisia.
STTK ehdottaa, että yksittäisellä työntekijällä voisi säilyä oikeus kieltää palkkatietojensa julkistaminen, vaikka nykyinen palkkasalaisuus purettaisiinkin.
Tukiainen arvelee, että tietojen salaaminen voi kiinnostaa niitä, joilla on jotakin menetettävää – käytännössä siis perusteettoman paksu tilipussi.
– Joskus voi olla työnantajan toive pitää palkkatiedot salassa, jotta jollekulle voidaan maksaa suurempaa palkkaa muuhun kuin työssä suoriutumiseen perustuen, Löfgren sanoo.
STTK:n kyselytulosten perusteella yli kaksi kolmasosaa naisista haluaisi palkkatiedot julkisiksi. Ammattiliittoja tämä ei yllätä.
– Naisten palkat ovat usein miesten palkkoja alhaisempia, joten he ovat miehiä halukkaampia avoimuuteen, Tukiainen toteaa.
SAK:n Tukiaisen mukaan julkisella puolella palkkojen avoimuus on nykyisellään jo hyvällä tolalla.
Samaa mieltä on työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntatyönantajista. Hänen mukaansa kunta-alan järjestelmää ei ole tarvetta uudistaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei halua muuttaa nykyistä käytäntöä.
Lakiasiainhoitaja Markus Äimälä korostaa, että työsopimus on työnantajan ja -tekijän välinen sopimus, jonka sisältö on yksityisasia.
Hänen mukaansa palkkatietojen julkistaminen ei ole linjassa ihmisten yksityisyydensuojasta käytävän keskustelun kanssa.
Äimälän mielestä nykyisin työntekijöille annettavat tilastotiedot eri henkilöstöryhmien palkoista ovat riittävä syrjinnän ja epätasapuolisen palkkauksen estämisen väline.
Mahdollisuus kieltäytyä palkkatietojensa julkistamisesta ei riitä EK:lle.
– Lähtökohdan pitää olla se, että palkka on yksityinen tieto.
Äimälä muistuttaa, että esimerkiksi palkkasyrjintäepäilyissä voidaan turvautua tasa-arvovaltuutetun apuun.