Pakolaisvaltuutettu: "Erotetut perheet ovat riski paitsi itselleen myös yhteiskunnalle"
Turvapaikkapäätökset on tehtävä huolellisesti, ilman hoppua ja pintapuolisuutta, muistuttaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n johtaja Filippo Grandi.
Helsingissä vieraillut pakolaisvaltuutettu Grandi toivoo, että Suomi ottaa huomioon YK-järjestön tarjoaman tiedon pakolaisten lähtömaista.
Suomessa kysymys lähtömaiden turvallisuudesta nousi keskusteluun toukokuussa, kun Maahanmuuttovirasto (Migri) ilmoitti vaikeuttavansa oleskelulupien saamista Afganistanista, Irakista ja Somaliasta tuleville turvapaikanhakijoille.
Virasto päivitti tuolloin maalinjauksiaan, joiden mukaan yleisesti ottaen kyseisissä maissa turvallisuus oli parantunut, vaikka yksittäisillä alueilla turvallisuustilanne oli huonontunut.
Grandin mukaan tilanne on monimutkainen.
– Emme sanoisi että yksikään näistä maista olisi yksioikoisesti turvallinen palautusmaa. Joissain tapauksissa osa tulijoista ei todella ole pakolaisia, vaan he ovat tulleet muiden syiden nojalla. Toisaalta osa varmasti on pakolaisia, Grandi pohtii.
Pakolaisvaltuutettu huomauttaa, että Irakin kohdalla tilanteen kehittymistä on vaikea ennustaa, mikä on otettava huomioon päätöksiä tehtäessä.
Myös Maahanmuuttovirasto on korostanut samaa epävakautta.
Tiedän, että tämä on hankala tilanne monille maille Suomi mukaan lukien.
Pakolaisvaltuutettu Filippo Grandi
Vierailullaan Grandi keskusteli muun muassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok.), sisäministeri Paula Risikon (kok.) sekä presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Puhuessaan medialle ministerien kanssa Uudenmaankadun vastaanottokeskuksessa Grandi muistutti perheenyhdistämisten tärkeydestä.
– Tiedämme, että se on herkkä ja monimutkainen kysymys, mutta erotetut perheet ovat riski paitsi itselleen myös yhteiskunnalle.
Grandin mukaan yhdistetyt perheet tarjoavat suojaa jäsenilleen ja auttavat pakolaisia sopeutumaan uuteen kotipaikkaan.
– Tiedän, että tämä on hankala tilanne monille maille Suomi mukaan lukien.
Suomi kiristi perheenyhdistämisen edellytyksiä kesällä koskemaan myös kansainvälistä suojelua saaneita.
Turvapaikan saaneet ja kiintiöpakolaiset voivat kuitenkin hakea perheenyhdistämistä kolmen kuukauden kuluessa ilman toimeentuloedellytystä.
Oleskelulupaa hakevien perheenjäsenten on käytävä jättämässä hakemuksensa henkilökohtaisesti lähetystöissä.
Lähi-idässä monet menevät Turkin Ankaraan, koska Suomella ei ole lähetystöä Irakissa tai Syyriassa.
Ministeri Mykkänen kertoi pyrkineensä pysymään ajan tasalla perheenyhdistämiskysymyksissä, vaikka ulkoministeriössä asia kuuluukin lähinnä ulkoministeri Timo Soinin (ps.) tontille.
– Kolmen kuukauden ikkunaa on käytännössä tulkittu niin, että perheen pitää päästä jättämään anomus käytännössä Ankaraan lähetystöön ja siitä alkaa vasta laskea tämä määräaika. Sinänsä Suomi ei ole rajannut perheenyhdistämisiä säännöillään, Mykkänen sanoi.
Grandi korostaa, että Euroopan on pyrittävä edelläkävijäksi maailmanlaajuisen pakolaiskriisin ratkaisussa.
Hän kiitteli Suomen toimia ja kehui Suomen hoitaneen osuutensa esimerkiksi Euroopan pakolaiskiintiöiden kohdalla mallikkaasti.
– Jos Euroopassa ei jaeta vastuuta, niin mitä oikeastaan Eurooppa antaa muulle maailmalle? Grandi kysyi.
YK:n arvion mukaan tällä hetkellä on 65 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan ja heistä suurin osa oleskelee kehittyvissä maissa.