Päiväkotien ongelmista tulee yhä kanteluita – ryhmäkoot ja henkilöstön kelpoisuus herättävät huolta
Viime vuoden alussa nousi kohu päiväkotien ongelmista, ja edelleen aluehallintovirastoihin tulee epäkohtailmoituksia ja kanteluita. Kyselyjä tulee muun muassa ryhmäkokojen suuruudesta, henkilöstön kelpoisuudesta ja siitä, onko henkilöstön määrä suhteessa lasten määrään oikea.
– Paljon tulee tietysti myös yhteydenottoja sähköpostilla ja puhelinsoittoja, joissa keskustellaan näistä aiheista. Keskusteluja käydään niin päiväkotien henkilöstön kuin myös asiakkaiden kanssa, kertoo ylitarkastaja Satu Kilpinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Etelä-Suomen alueella tuli hänen mukaansa viime vuonna 33 kantelua, joista 14 on käsittelyssä ja loput on joko siirretty muistutukseksi tai jätetty tutkimatta. Valvonta- tai epäkohtailmoituksia tuli puolestaan 32, joista 15 on käsittelyssä ja loput ovat päättyneet tai päätetty.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella epäkohtailmoitusten ja kanteluiden määrässä ei ole nousua, vaan se on pysynyt seitsemän tienoilla.
– Myöskään valvonnan kohdalla ei ole nousua. Kun alkuvuonna 2019 päiväkotien ongelmat tulivat julkisuuteen, monet vanhemmat tarkistivat asioita, mutta niiden takia valvontoja ei ole juurikaan virittynyt, kertoo johtaja Marja-Liisa Keski-Rauska Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
Varhaiskasvatuksen epäkohdat ja ongelmat nousivat esille etenkin yksityisellä puolella.
– Mutta kun lähdimme aluehallintovirastoissa keräämään materiaalia vuosia 2017 ja 2018 käsittelevästä asiakashallintajärjestelmästä, huomasimme, että kyllä julkinen puoli tuottaa yhtä paljon, ellei jopa enemmän epäkohtailmoituksia.
Tämä johtuu Keski-Rauskan mukaan kuitenkin siitä, että varhaiskasvatuksesta valtaosa tapahtuu kunnallisella puolella.
Sen sijaan ongelmat ovat hänen mukaansa osin erilaisia. Julkisella puolella henkilöstö on ottanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon yhteyttä lähes viikoittain päiväkotien ryhmäkokoon ja henkilöstön mitoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
Yksityisellä puolella on Keski-Rauskan mukaan ollut jo pitkään ongelmia henkilöstön kelpoisuusvaatimusten noudattamisessa. Lisäksi on noussut esille tukipalvelujen eli siivouksen ja ruokahuollon järjestäminen.
– Mitä tarkoittaa, jos kasvatushenkilöstö on siivoamassa tai laittamassa ruokaa samanaikaisesti, kun lapsia on päiväkodissa? Tällöin he eivät ole käytettävissä siinä työssä, mihin heidät on varhaiskasvatuslain mukaan määritelty.
Keski-Rauska muistuttaa, että kasvatuksellista toimintaa päiväkodeissa ovat myös vaikkapa lasten wc-käynnit, pukeminen, nukkuminen ja syöminen.
– Jos henkilöstöä on silloin poissa eikä lapsia ohjaamassa, se on laatutekijänäkin ongelmallinen.
Aluehallintovirastot ja Valvira ovat laatineet varhaiskasvatuksen valtakunnallisen valvontaohjelman, jonka tärkein tehtävä on lisätä neuvontaa ja ohjausta.
– Haluamme päästä jo ennalta vaikuttamaan, jottei epäkohtia tulisi niin paljon, ja jotta kunnallisella ja yksityisellä puolella osattaisiin toimia vaateiden mukaan, Kilpinen sanoo.
Keski-Rauska sanoo uskovansa, että ongelmia on ollut paljon osittain siksi, että lainsäädäntö henkilöstömitoituksen ja ryhmäkoon yhdistelmästä ei ole kovin selkeä.
– Nyt valvontaohjelmassa on pyritty yksityiskohtaiseen henkilöstömitoituksen ja ryhmän enimmäislapsimäärän määrittelyyn.
Elokuussa tekee paluun subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Kilpinen ei usko sen suuresti vaikuttavan valvontaan.
– Ryhmäkokojen osalta toki joudumme tarkastelemaan, onko henkilöstömäärä oikea.
Sen sijaan niin ikään elokuun alussa voimaan astuva muutos päiväkotien henkilöstön ja lasten välisestä suhdeluvusta saattaa Kilpisen mukaan tuoda osille kunnista haasteita. Tällä haavaa yhtä kasvattajaa kohti voi olla kahdeksan yli kolmevuotiasta lasta. Tämä mitoitus palautetaan siihen, että yhdellä kasvattajalla voi olla seitsemän yli kolmevuotiasta lasta huollettavanaan.
Monissa varsinkin suurissa kunnissa on kuitenkin säilytetty vanha mitoitus eli yhden suhde seitsemään.
