Pääkaupunkiseudulla valmistellaan uutta osastoa päivystysruuhkiin – hoitajien riittävyys kysymysmerkki
Pääkaupunkiseudulla valmistellaan uuden hoito-osaston perustamista terveydenhuollon päivystysruuhkien purkamiseksi. Asiasta kertoi STT:lle maanantaina Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov (kok.).
Sazonovin mukaan uuden osaston valmistelu kestää useamman viikon. Selvityksessä on muun muassa osaston sijainti.
– Valmistelussa selvitetään, voisivatko Helsingin kaupunki, Länsi-Uudenmaan ja Vantaa–Keravan hyvinvointialueet sekä Hus-yhtymä perustaa vuodenvaihteen jälkeen yhdessä tällaisen osaston, Sazonov sanoi.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä Husin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) johto pitivät maanantaina kokouksen, jossa pohdittiin ratkaisuja päivystysten pahaan ruuhkautumiseen.
Sazonovin mukaan tilannekuva oli kokouksessa selkeä. Päivystyspotilaiden määrä ei ole lisääntynyt, mutta potilaiden viettämä aika päivystyksessä on.
– Ydinongelma on niin sanottu keskiviipymä eli aika, jonka potilaat ovat päivystyksessä ennen siirtymistään jatkohoitoon.
Sazonovin mukaan keskiviipymä on tällä haavaa pääkaupunkiseudun päivystyksissä kahdeksan tuntia.
– Tämä on yli kaksi tuntia enemmän kuin aiempina vuosina tähän aikaan, Sazonov sanoo.
Pohjimmiltaan päivystysten odotusajat venyvät Sazonovin mukaan siksi, että hoitajapula rajoittaa jatkohoitopaikkojen määrää.
– Hoitopaikkojen sulkemiset johtuvat pääosin siitä, että ei ole hoitajia. Tämä koskee sekä Husin osastoja että kaupunkien sairaaloita, Sazonov kertoi.
Pääkaupunkiseudulle valmisteltava uusi osasto olisi Sazonovin mukaan määrä toteuttaa toimijoiden ”yhteisellä henkilöstösuunnittelulla ja -resursoinnilla”.
Hän ei osannut suoraan sanoa, riittäisikö uudelle osastolle hoitajia.
– Se on hyvä kysymys. Eihän tämä tilanne poistu rakenteellisesti, jos toimijat eivät saa rekrytoitua lisää hoitajia.
– Lisäksi kysymys on siitä, minkälaisia toimia priorisoidaan. Sitovatko esimerkiksi koronatoimet edelleen liikaa henkilökuntaa? Toisaalta akuuttihoidon suman purkaminen voi johtaa kiireettömän hoidon perumiseen esimerkiksi erikoissairaanhoidossa.