Orpo lupaa selkeitä ohjeita siitä, miten toimia drooniuhkatilanteessa
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) isännöi maanantaina keskustelua drooniuhkatilanteista. Orpo ja sisäministeri Mari Rantanen (ps.) puhuivat medialle maanantai-iltana.
Heidän mukaansa varoitus- ja viestintäjärjestelmän kehitys on työn alla.
– Yritämme saada mahdollisimman nopeasti aikaan selkeät ohjeet siitä, miten toimia näissä tilanteissa, ja lisätä suomalaisten tietoisuutta droonivaarasta ja siitä, miten silloin toimitaan, sanoi Orpo Säätytalolla pidetyssä tilaisuudessa.
Orpon mukaan hallitus kokoontuu tiistaina ylimääräiseen neuvotteluun varautumisasioiden tiimoilta. Tehtävää on Orpon mukaan paljon.
Rantasen mukaan keskusteluissa nousi esiin kysymys siitä, tulisiko vaaratiedotteita esimerkiksi porrastaa. Näin voitaisiin esimerkiksi arvioida sitä, missä kohtaa viranomaiset voivat käyttää suositusta suojautumisesta ja missä kohtaa voisi tulla kysymykseen jopa viranomaisten määräys.
Arvioitavana on myös se, täytyykö lainsäädäntöön tehdä muutoksia.
– Meillä on monikanavainen vaaratiedotejärjestelmä, jota nyt täydennetään, jotta seuraavalla kerralla voisimme tavoittaa ihmisiä vielä paremmin. Sen lisäksi on tietysti tiedossa, että viestintä täytyy saada kuntoon, sanoi Rantanen.
Orpon ja Rantasen lisäksi pyöreän pöydän keskusteluun osallistuivat puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.), kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sekä liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.). Keskusteluissa oli lisäksi mukana esimerkiksi viranomaisia.
Pääministeri Orpon mukaan työministeri Matias Marttisen (kok.) on määrä myöhemmin isännöidä keskustelua työsuhde- ja palkanmaksuasioista vaaratilannetiedotteen aikana.
Orpon mukaan työsuhteet ja palkanmaksukysymykset oli rajattu maanantain keskusteluiden ulkopuolelle.
– Ei voi olla niin, että toimeentulon takia pitäisi vaarantaa henkeään. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että yhteiskunnan kriittiset toiminnot toimivat, sanoi Orpo.
Marttinen kertoi viime viikolla pyytäneensä ministeriön virkakuntaa tekemään selvityksen siitä, miten lainsäädäntö soveltuu vakaviin turvallisuustilanteisiin.
Maanantaina työnantajajärjestö EK sanoi, että jatkossa mahdollisista drooniuhkista tarvitaan täsmällisempää tietoa viranomaisilta. Siten yritykset voivat EK:n mukaan turvata omalta osaltaan yhteiskunnan toimintakykyä.
Palkansaajakeskusjärjestö STTK:n mielestä työsopimuslain sääntely kattaa vaaratiedotetilanteet, joissa esimerkiksi etätyö ei ole mahdollista. STTK:n mukaan työnantajalla on silloin 14 päivän ajalta palkanmaksuvelvollisuus.
Asia nousi esiin, kun Uudellemaalle annettiin epäillyn drooniuhkan vuoksi vaaratilannetiedote.
– Vaaratiedote kohdistuu myös alueella oleviin työpaikkoihin ja aiheuttaa ylivoimaisen esteen työnteolle. Palkka on maksettava, koska työnteko estyy työnantajista ja työntekijöistä riippumattomista syistä, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoi maanantaisessa tiedotteessa.
Kirvesniemen mielestä erityisiä turvallisuusriskejä sisältävän työn teettämisestä pitää maksaa lisäkorvaus.
– Se on tehokkain tapa turvata riittävä henkilöstö kriittisiin tehtäviin. Esimerkkiä vaaran piirissä tapahtuvan työn korvaamiseen voidaan hakea esimerkiksi merenkulun sodanvaaraa koskevista sopimuksista, Kirvesniemi sanoo.
Työnantajajärjestö EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä sanoi Helsingin Sanomille vaaratilannetiedotteen jälkeen, ettei yritysten tarvitse maksaa palkkaa drooniuhkan vuoksi pois töistä jääneille työntekijöille.
Työntekijäpuolen edustajista esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton puheenjohtajan Ismo Kokon mielestä työnantaja on palkanmaksuvelvollinen, jos työntekijä jää pois drooniuhkan kaltaisessa vaaratilanteessa.