Kari Uoti kiistää, että kommentti Mira Luodin iästä olisi ollut loukkaava

Vapaaottelija Makwan Amirkhanin seksuaalirikossyytteen käsittely avoimin ovin on herättänyt paljon keskustelua siitä, minkälaisia argumentteja seksuaalirikosten oikeudenkäynneissä käytetään.

Asian käsittely alkoi maanantaina Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Sekä Amirkhani että väitetyn rikoksen uhri, laulaja Mira Luoti tahtoivat asian julkista käsittelyä. Yleensä seksuaalirikokset käsitellään suljetuin ovin.

Puolustus vetosi maanantaina oikeudessa siihen, että tapahtumahetkellä lähes 40-vuotias Luoti ei ollut syytetyn mielestä seksuaalisesti haluttava. Muun muassa sosiaaliturvaministeri, varatuomari Karoliina Partanen (kok.) kommentoi argumenttia.

– Luulin kuulleeni kaiken mahdollisen, mutta en. Se, että sanotaan, ettei uhri ollut ”seksuaalisesti kiinnostava”. Sitä en ole kuullut. Ja se kertoo kaiken sanojasta, ei rikoksen uhrista, Partanen kirjoitti Facebookissa.

Amirkhanin oikeudenkäyntiavustaja Kari Uoti sanoo STT:lle, että kommenteilla ei ollut tarkoitus loukata ketään.

– Sen, että ne on ymmärretty loukkaaviksi, tajuan nyt sitä kautta, kun olen nähnyt, miten ihmiset ajattelevat, Uoti sanoo.

Uotin mukaan kommenttien loukkaavina pitäminen edellyttää sitä, että pitää Amirkhania syyllisenä ja Luotia uhrina.

– Jos otat tällaisen kontekstin, niin silloinhan tuollainen teksti on loukkaava. Mutta oikeudenkäynnissä kukaan ei ole syyllinen ennen tuomiota.

Uotin mukaan kommentti siitä, että Amirkhani ei ollut vuonna 2016 kiinnostunut nelikymppisistä naisista, on vain toteamus, joka ei loukkaa tai aliarvioi ketään.

– Vähän samalla lailla kuin Susanna Penttilä toteaa, että häntä eivät setämiehet kiinnosta. Eihän se eroa siitä mitenkään.

Uotin mukaan tilanne olisi erilainen, jos Amirkhani olisi tuomittu rikoksesta. Jos vastaava kommentti uhrin iästä sanottaisiin sen jälkeen, se olisi hänen mukaansa täysin asiatonta.

Mitä Uoti ajattelee siitä, että esimerkiksi seksuaalirikoksen uhrista, joka miettii rikosilmoituksen tekemistä, kommentit voivat tuntua pahalta?

Uotin mukaan hän saattaisi aivan hyvin edustaa oikeudessa epäillyn seksuaalirikoksen uhria.

– Epäillyllä on todella pitkälle menevä oikeus kuulustella ja vaatia selvitystä tapahtumasta, koska kyse on mahdollisesti hänelle tulevasta tuomiosta. Mutta jos tulisi tilanne, jossa päämiestäni kohdeltaisiin asiattomasti, sanoisin, että nyt seis.

Uoti ei ole asianajaja, vaan luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Suomessa luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien sääntely on vähäisempää kuin asianajajien, sanoo Suomen Asianajajien pääsihteeri Niko Jakobsson. Hän kommentoi asiaa STT:lle yleisellä tasolla.

Keskeinen ero luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien ja asianajajien toiminnan sääntelyssä on se, että ensin mainitut eivät ole velvollisia noudattamaan hyvää asianajajatapaa.

Asianajajia hyvä asianajajatapa velvoittaa kellon ympäri ja kaikessa toiminnassa, myös oikeussalin ulkopuolella.

Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien velvoitteet tulevat lupalakimieslaista.

– Se on kapeampi sääntelykehikko kuin hyvä asianajajatapa. Hyvä asianajajatapa asettaa pidemmälle meneviä edellytyksiä muun muassa kunnialliseen toimintaan ja ylipäänsä käyttäytymiseen, Jakobsson sanoo.

Tapaohjeissa asianajajia muun muassa velvoitetaan esiintymään asiallisesti ja moitteettomasti. Lisäksi asianajo- ja muussa toiminnassa on vältettävä kaikkea, mikä saattaa vähentää luottamusta asianajajakuntaan. Tällaista pykälää ei löydy luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa.

Syyttäjä vaatii Amirkhanille 1,5 vuoden ehdollista vankeutta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

Syyttäjän mukaan Amirkhani muun muassa suuteli ja kosketteli Luotia ilman tämän suostumusta Julkkisselviytyjät-ohjelman kuvauksissa elokuussa 2016.

Seksuaalirikosten uhrien suojaamiseksi STT ei tavallisesti kerro uhrien nimiä missään vaiheessa oikeuskäsittelyä.

Koska Mira Luoti on julkisuuden henkilö ja on ollut valmis kertomaan tv-ohjelman kuvauksiin liittyvistä tapahtumista julkisesti, STT käyttää uutisoinnissa hänen nimeään.

Uutista korjattu 27.10.2026 kello 18:00: Artikkelissa puhuttiin aiemmin asianajotavasta, vaikka oikea termi on asianajajatapa.