Oppositiopoliitikko arvostelee ulkoministeri Haaviston toimintaa: "Tunnustaako Suomi Valko-Venäjän johdon?"
Liettuan Vilnassa sijaitseva harmaa toimistorakennus ei juuri erotu muiden joukosta.
Ohikulkijan voisi olla vaikea kuvitella, että rakennuksesta käsin yritetään johtaa Euroopan viimeiseksi diktatuuriksi kuvatun Valko-Venäjän hallinnon kaatamista.
Rakennuksessa työskentelee myös Frantsishak Vjatshorka. Entinen toimittaja ja aktivisti Vjatshorka on nykyisin maan oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskajan korkein neuvonantaja.
Vjatshorka kertoo, että yli vuosi sitten käynnistynyt tapahtumaketju oli myös hänelle yllätys. Vilpilliset presidentinvaalit viime vuoden elokuussa laukaisivat ison kansanliikkeen, jossa vaadittiin maata vuosia itsevaltaisesti johtaneen Aljaksandr Lukashenkan eroa.
– En minä eikä Tsihanouskaja osannut kumpikaan odottaa sitä, hän sanoo.
Kuohunta Valko-Venäjällä ja sen ympärillä on yhä jatkunut. Viimeisin ongelma on siirtolaiskriisi Puolan rajalla, jonne Valko-Venäjän uskotaan systemaattisesti houkutelleen ihmisiä valheellisilla lupauksilla Eurooppaan pääsystä.
Vjatshorkan mukaan siirtolaiskriisi on paitsi Lukashenkan keino kostaa EU:n sanktioita Valko-Venäjälle myös keino pysyä relevanttina toimijana kansainvälisessä politiikassa.
EU on jälleen asettanut Valko-Venäjälle lisää pakotteita, joista uusimmat kohdistuvat muun muassa lentoyhtiöihin. Aiemmin pakotteita on asetettu muun muassa öljynjalostuksen vientituotteille. Valko-Venäjän oppositio on kuitenkin nähnyt niissä monia aukkoja, jotka auttavat Lukashenkaa jatkamaan toimintaansa, kertoo muun muassa Guardian.
Myös Vjatshorkan mukaan pakotteiden pitäisi olla entistä paremmin kohdennettuja ja entistä tiukempia.
– Pakotteiden pitäisi kohdistua energia- ja finanssisektorille tiukemmin. Valko-Venäjän talousjärjestelmä on hyvin yksinkertainen, sillä kaikki keskeiset sektorit johtavat Lukashenkaan. Jos asetat pakotteen jollekin sektorille, tiedät sen kuuluvan Lukashenkalle ja siten vaikuttavan tähän.
Lisäksi Lukashenka tulisi eristää kansainvälisestä yhteisöstä.
– Olimme hyvin huolissamme, kun esimerkiksi Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tapasi Valko-Venäjän ulkoministeri Uladzimir Makein. Olimme hämmentyneitä. Tarkoittaako tämä, että Suomi tunnustaa Valko-Venäjän nykyisen johdon?
– Valko-Venäjän hallitus taas oli iloinen tapaamisesta ja käytti sitä oman asemansa pönkittämiseen.
Haavisto tapasi Makein YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa Yhdysvalloissa. Haavisto kertoi syyskuussa Helsingin Sanomille, että hän piti kokousta hyvänä tapana päivittää kuulumisia ja viedä tapaamisesta myös tietoa eteenpäin EU:n ulkoministereille.
Suuri protestiliikehdintä on hiipunut Valko-Venäjällä. Vjatshorkan mukaan protestoinnista on tehty lähes mahdotonta ja vapaa media on ajettu vielä aiempaakin ahtaammalle.
– Valtaosa ihmisistä ei uskalla lähteä ulos kodeistaan, koska protestointi voisi johtaa välittömään pidätykseen, mutta he jatkavat protestointia muuten, esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Kapinnoinnin muoto on muuttunut, mutta se ei ole päättynyt.
Huolimatta kuluneen vuoden synkistä tapahtumista, Vjatshorka kertoo olevansa toiveikas. Oppositiolla on selkeä johtohahmo, ja kapinan henki sytetty vuosien hiljaisuuden jälkeen.
– Näen valoa tunnelin päässä. Tämä on ollut perheeni unelma. Olen iloinen nähdessäni tämän unelman tulevan todeksi.