Opintojensa kanssa kamppailevat opiskelijat saavat "mitä kuuluu" -soittoja yliopistoilta
Yliopistot ovat pitkälti palanneet koronan aiheuttamasta etäopetuksesta lähityöskentelyyn, mutta osaa opiskelijoista ei kampuksella näy eivätkä opinnot etene. Opintojensa kanssa kamppailevien opiskelijoiden henkilökohtaista tavoittelua on tehostettu ja lisätty yliopistoissa. Toiminnan tarkoituksena on tukea opiskelijoita ja edistää heidän hyvinvointiaan sekä opintojen etenemistä.
Suomen yliopistojen rehtorineuvoston vararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso kertoo, että opiskelijoihin on otettu yhteyttä, jos kurssi on jäänyt kesken, opiskelija ei ole palauttanut oppimistehtäviä tai jos opinnäytetyöt eivät ole edenneet. Yhteydenottoja on tehty sähköpostitse, soittaen ja tekstiviestein.
Vastaavaa on tehty ennenkin, mutta korona-aikana opiskelijoiden tavoittelun tarve on kasvanut. Laakso kertoo kysyneensä asiasta Suomen yliopistojen vararehtoreilta, jotka kertoivat opiskelijoiden tavoittelun lisääntyneen.
– Vararehtorit korostivat, että puheluissa ei tiedustella opiskelijoiden valmistumisesta vaan sitä, mitä opiskelijalle kuuluu, Laakso sanoo.
Helsingin yliopisto on ottanut viime keväästä asti suoraan yhteyttä opiskelijoihin, joiden opinnot eivät ole edenneet aikataulussa.
– Toiminta on kohdistettu erityisesti toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoihin, koska heistä on suurin huoli. He eivät päässeet opiskelijaelämään kampuksille mukaan koronavuosina 2020 ja 2021, sanoo Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.
Suorat yhteydenotot ovat Niinistö-Sivurannan mukaan vain yksi toimista, joilla pyritään tukemaan opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen etenemistä koronapandemian jälkeen. Yliopistoon on myös palkattu lisää opinto-ohjaajia ja -psykologeja.
Opiskelijat ovat palanneet hyvin kampuksille korona-ajan etäopiskelujen jälkeen. Vararehtorikokouksen puheenjohtaja Laakson mukaan syyslukukaudella noin 80 prosenttia kursseista on järjestetty läsnäolomuotoisena. Osan kursseista voi suorittaa joko läsnäolomuodossa tai etänä. Vain hyvin pieni osa kursseista pidetään täysin etänä.
Varsinkin opintojen alkuvaiheen kurssit on pyritty järjestämään läsnäolomuodossa, jotta opiskelijat pääsevät mukaan yliopiston yhteisöön ja kiinnittyvät opiskelualaansa.
Osa opiskelijoista haluaisi jatkaa korona-aikana tutuiksi tulleita etäopintoja.
– Jotkut opiskelijat ovat vaatineet ja toivoneet etäopintojen jatkumista, koska kaksi vuotta pystyi opiskelemaan hyvin toiselta paikkakunnalta tai omasta kodistaan, Laakso sanoo.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) johtajaylilääkäri Teija Kulmala pitää opiskelijoiden hyvinvoinnille tärkeänä, että opiskelijat palaavat kampuksille tavalliseen arkirytmiin.
Hänen mukaansa vuorovaikutuksen puute lisäsi korona-aikana voimakkaasti mielenterveyden oireita, kuten ahdistusta, stressiä ja yksinäisyyttä. Vuoteen 2019 verrattuna yhteydenotot oireiden takia ovat kasvaneet yli kolminkertaisiksi. Oireilun kasvun taustalla voivat olla myös lisääntynyt tietoisuus mielenterveyden oireista ja opiskelijoiden kokemat paineet.
Kulmalan mukaan tällä hetkellä vaikuttaa, että yhteydenottojen kasvu on pysyvää. YTHS on pyrkinyt vastaamaan tilanteeseen lisäämällä lyhytterapioiden määrää ja erilaisia etäpalveluja.