OP Pohjolan Ritakallio näkee taloudessa toipumisen merkkejä
Finanssiryhmä OP Pohjolan pääjohtaja Timo Ritakallio näkee Euroopan ja Suomen taloudessa piristymisen merkkejä. Ritakallio kommentoi asiaa OP Pohjolan tiistaina julkaistussa osavuosikatsauksessa.
Hänen mukaansa näkymät ovat kohentuneet merkittävästi vuoden alkupuoliskon geopoliittisten jännitteiden ja kauppasodan uhan jälkeen.
– Euroalueella talous kasvoi alkuvuonna 1,5 prosentin vauhtia, ja kasvun näkymät ovat verrattain vakaat. Erityisesti Saksan talouden elpyminen on Suomen kannalta myönteistä, Ritakallio arvioi.
Hän lisää, että euroalueen työttömyysaste on nyt euroajan matalimmilla tasoilla. Alueen inflaatio eli yleisen hintatason nousu on asettunut noin kahteen prosenttiin, ja Ritakallion mukaan sen odotetaan pysyvän tällä tasolla lähivuosina.
Hän sanoo, että vaikka Suomen talouden elpyminen notkahti alkuvuonna, se on alkanut uudelleen piristyä vuoden loppupuoliskolla. Ritakallio uskoo, että Suomen korkea työttömyysaste kääntyy laskuun kohentuvan talouskasvun vanavedessä.
Hän näkee ilmassa monia myönteisiä merkkejä.
– Yritysten investoinnit ovat piristymässä, ja rakentamisen syvin aallonpohja on ohittumassa. Julkiset panostukset puolustukseen sekä tulossa oleva merkittävä jäänmurtajahanke lisäävät investointeja ja vauhdittavat Suomen bkt:n kasvua lähivuosina.
Ritakallio lisää, että markkinakorkojen laskun odotetaan olevan nyt ohi, minkä hän uskoo tuovan vakautta rahoitusmarkkinoille. Korot ovat laskeneet vuodessa yli puoli prosenttiyksikköä.
– Asuntoluottojen viitekorkona yleisemmin käytetty 12 kuukauden euriborkorko oli syyskuun lopussa 2,19 prosenttia, mikä on 0,55 prosenttiyksikköä edellisvuotta alemmalla tasolla, Ritakallio sanoo.
OP-ryhmä kertoi aiemmin tiistaina muuttavansa konsernin nimen OP Pohjolaksi. Muutos on voimassa heti tiistaista alkaen.
Konserni kertoi niin ikään tiistaina, että sen liikevoitto laski tammi–syyskuussa 12 prosenttia vuoden takaisesta ja oli reilut 1,7 miljardia euroa.
Korkokate eli pankin saamien ja maksamien korkojen erotus laski 13 prosenttia ja oli vajaat 1,8 miljardia. Korkokate pieneni markkinakorkojen laskun vuoksi.
Konsernin Osuuspankkien liikevoitto laski hieman yli 30 prosenttia 740 miljoonaan euroon. Korkokate laski Osuuspankit-segmentissä 17 prosenttia ja oli reilut 1,3 miljardia euroa.
Myös konsernin vakuutustoiminnan liikevoitto notkahti reilut kuusi prosenttia ja oli vajaat 430 miljoonaa euroa. Vakuutus-segmentin tulos laski siitä huolimatta, että vakuutuspalveluiden puolella tulos kasvoi peräti 90 prosenttia.
Sen sijaan Yrityspankin puolella liikevoitto kasvoi tuntuvasti, hieman yli 20 prosenttia, ja oli reilut 450 miljoonaa euroa. Yrityspankin korkokate kasvoi kahdeksan prosenttia 445 miljoonaan euroon.
Ritakallio sanoo, että finanssiryhmän liikevoitto kehittyi laskusta huolimatta ennakoitua paremmin.
Hän kiinnittää huomion tammi–syyskuun lisäksi vuoden kolmanteen neljännekseen eli heinä–syyskuuhun. OP Pohjolan liikevoitto oli kolmannella neljänneksellä 725 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 720 miljoonaa.
– Kolmannen vuosineljänneksen liikevoitto oli ennätyksellisen vahva. Erinomaisen tuloskehityksen taustalla olivat erityisesti erittäin vahva vakuutuspalvelutulos, luottokannan hyvä laatu sekä hyvät sijoitustoiminnan tuotot, Ritakallio sanoo.