Onko Pekka Haavistosta keskustan äänestäjille "vara-Rehniksi"? – Näin hän näkee asian itse
Valitsijayhdistyksen ja keskustan presidenttiehdokkaalta Olli Rehniltä jäi ensimmäisellä jakoon 500 000 ääntä, jota luonnollisesti kiinnostavat molempia kisan finalisteja.
Pekka Haavisto kertoo huomanneensa ensimmäisellä kerralla olleensa hyvin monissa asioissa samoilla linjoilla Rehnin kanssa.
– Ja taisin sanoa jossakin paneelissa, että nukkuisin yöni ihan hyvin kyllä Olli Rehnin hallitsemassa tasavallassa. Se harkintakyky ja maltillisuus, koin että sen tyyppinen asennoituminen meitä kyllä yhdisti, Haavisto kertoo Suomenmaalle.
Haaviston mukaan Rehnin kannattajat osaavat tietenkin arvioida paremmin, löytyykö yhtäläisyyksiä.
– Mutta uskon, että monelle Rehnin äänestäjälle voin olla myöskin ihan merkittävä vaihtoehto, ja sen tyyppisiä yhteydenottoja on tullut.
Haaviston mukaan Rehnin äänestäjien äänet varmasti jakautuvat jonkin verran.
– Mutta on ollut mukava nähdä Tytti Isohookana-Asunmaasta alkaen henkilöitä, jotka ovat tulleet kampanjan tueksi toisella kierroksella.
Yksi Rehnin esillä pitämiä asioita oli tuulivoimarajoitteista ja itärajan sulkeutumisesta kärsivän Itä-Suomen kysymys. Haaviston mielestä Itä-Suomi tarvitsisi kaikki mahdolliset investoinnit esimerkiksi kantaverkkoon ja vetytalouteen tai jonkinlaisen Itä-Suomi -paketin.
– Ja tietysti Itä-Suomen yliopisto Kuopion ja Joensuun osalta on tärkeä investointi myös, että opiskelu- ja innovaatiotoiminta säilyy Itä-Suomessa.
Haavisto sanoo ilahtuneensa Pieksämäellä käydessään hankkeesta, jossa vanhaa turvesuota hyödynnettäisiin aurinkopaneelirakentamiseen yli sadan hehtaarin alueella.
– Jollain tavalla en ollut itse herännyt siihen, että miten suuria alueita voidaan saada energiantuotantoon vanhoista ja miten järkevää tällainen ”alueiden uudelleenkäyttö” on. Ja näen tässä myöskin paljon mahdollisuuksia.
Haaviston taustasta löytyy myös keskustanvihreää.
– Minähän tulen tällaisesta keskustavaikuttajan kodista, eli isäni, rehtori Jouko Haavisto, oli paikallisessa keskustan osastossa Helsingissä, ja oli kunnallispolitiikan tehtävissä keskustan mandaatilla. Sieltä kotoakin on tietysti periytynyt tietyssä mielessä läheinen suhde keskustavaikuttajiin, joita isäni silloin tapasi. Ja näitä seurasin lapsuudessa ja nuoruudessa.
Vaikka keskustalla ja vihreillä oli Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallituksissa välillä vaikeaa, Haavisto kertoo yhteistyönsä valtiovarainministeri Annika Saarikon ja puolustusministeri Antti Kaikkosen kanssa sujuneen hyvin varsinkin huoltovarmuuskysymyksiä varten perustetussa varautumisen ministeriryhmässä.
Kaikki keskustalaiset eivät ehkä ole vielä antaneet Haavistolle anteeksi hänen toimintaansa ympäristöministerinä Natura 2000-suojeluohjelman läpiviennissä.
Haavisto myöntää, ettei ympäristöministeriön silloinen toimintakulttuuri ollut kovin keskusteleva. Urakka oli valtava ja kritiikkiä tuli Haaviston mukaan paljon.
– Osa oli varmasti perusteltua, ja osassa saattoi olla sellainen EU-kriittisyyden jälkiaalto, koska se sattui nopeasti sen jälkeen, kun Suomi oli EU:hun liittynyt.
Joitakin vuosia Naturan jälkeen Haavisto näki kuitenkin ensimmäisen maaatilamatkailumainoksen, jossa viitattiin Natura 2000-alueen läheisyyteen.
— Ajattelin, että nyt alkavat myös hyödytkin näkyä tietyissä suojeluohjelmissa.
Kampanjansa aikana Haavisto on vieraillut myös turkistarha-alueilla. Närpiössä käytiin hänen mukaansa aiheesta hyvää keskustelua.
– Tilaisuuteen tuli myöskin turkistarhaajia, joista ainakin yksi ilmoitti äänestävänsä ja olevansa minun tukijani.
Haavisto sanoo tietävänsä, että elinkeino on joutunut suuriin vaikeuksiin lintuinfluenssaongelman vuoksi. Hän sanoo kannattavansa itse siirtymäaikaa, jonka kuluessa ammatinharjoittajan olisi mahdollista perustaa toinen elinkeino tai siirtyä toiseen elinkeinoon täydellä korvauksella investoinneista, joita on sektorille tehnyt.
– Pitäisin tätä inhimillisesti katsoen myöskin hyvänä vaihtoehtona.
Maaseudun arkea on myös huoli suurpedoista ja niiden aiheuttamista vahingoista. Haavisto sanoo keskustelleensa aiheesta niin ylivieskalaisten metsästyskoiraihmisten kuin salolaisen lammasfarmarinkin kanssa.
Haavisto sanoo, että hänen mielestään kotitiloilla liikkuvat tai kodin läheisyyteen tulevat petoeläimet pitää voida lopettaa.
– Ja tietysti toivon, että viranomaisten ja metsästäjien yhteistyö, joka nyt on ollut vähän rakoilemassa, saataisiin uudelleen palautumaan, hän summaa.