Omisti Britannian joutsenet ja körötteli ilman ajokorttia – Kymmenen asiaa, joita et ehkä tiennyt Elisabet II:sta
Kuningatar Elisabet II nousi valtaistuimelle talvella 1952 isänsä kuningas Yrjö VI:n kuoleman jälkeen
Vuosien varrella kuningattaresta tuli elävä legenda, josta paitsi liikkui kummallisia huhuja, myös paljastui kiinnostavia tosiasioita.
Suomenmaa listasi kymmenen faktaa, joita et ehkä tiennyt maailman tunnetuimmasta monarkista.
Elisabet juhli vuodessa kahta syntymäpäivää.
Syynä tähän oli hänen syntymänsä huhtikuussa. Muuna kuin kesäaikana syntyneillä monarkeilla on tapana juhlia toista virallista syntymäpäivää sellaisella päivämäärällä, jona sää todennäköisesti on parempi paraatia ajatellen.
Kuningatar omisti elämänsä aikana yli 30 corgia.
Corgi on koirarotu, johon kuningatar oli erityisen mieltynyt. Koiran elämän ollessa hyvällä tuurilla vain reilu 15 vuotta kuningatar joutui ottamaan uusia lemmikeitä jo useamman kerran pitkän elämänsä aikana. Corgi tunnetaankin rotuna ”kuingattaren koirana”.
Kuningatar omisti kaikki Britannian alueella uivat joutsenet ja delfiinit.
Tämä laki on peräisin jo 1100-luvulta. Lintuja pidettiin tuolloin suurena herkkuna, ja tällainen herkku kuului tietysti ensisijaisesti kuninkaallisille. Kuningatar Elisabet ei kuitenkaan syönyt joutsenia.
Vuoden 1324 asetuksen mukaan monarkki omistaa myös kuninkaalliset kalat, tarkoittaen Yhdistyneen kuningaskunnan alueella uivia delfiinejä, valaita, sampia ja pyöriäisiä.
Kuningatar maksoi veroja, vaikkei ollut pakko.
Monarkki on vapautettu veroista, mutta kuningatar maksoi veroja vapaaehtoisesti ainakin vuodesta 1993 alkaen.
Hän lähetti viestin Kuuhun.
Apollo 11:n kuulennon lähestyessä monet maailman johtajat saivat kirjoittaa hyvän tahdon viestin, joka lähetettäisiin pienessä piilevyssä kuuhun.
– Brittiläisen kansan puolesta tervehdän taitoa ja urheutta, joka vei ihmiskunnan Kuuhun. Tuottakoon tämä tutkimusretki uutta tietoa ja parempaa elämää koko ihmiskunnalle, kuningatar viestitti vapaasti suomennettuna.
Elisabetilla ei ollut passia tai ajokorttia, sillä hän ei tarvinnut niitä.
Koska kaikki brittien ajokortit ja passit myönnetään majesteetin nimeen, ei majesteetti itse tarvitse kumpaakaan asiakirjaa. Elisabet kuitenkin sekä ajoi että matkusti ahkerasti.
Väitetysti kuningatar lähetti käsilaukkunsa avulla viestejä henkilökunnalleen.
Käsilaukun asennoilla tai liikkeillä oli eri käsitysten mukaan sovittuja viestejä kuningattaren henkilökunnalle. Yksityisesti tämä tapa ei tietenkään ollut käytössä, mutta julkisissa tilaisuuksissa tai kutsuilla oli kätevää, että kuningatar saattoi vaikkapa asettamalla käsilaukun pöydälle kertoa henkilökunnalle, että hän halusi tapahtuman loppuvan viiden minuutin sisällä. Kuningatar asetti laukun lattialle, kun hän halusi pois ikävästä keskustelusta.
Hän pilaili kerran turistijoukon kustannuksella.
Kerran, kun turistijoukko vieraili hallitsijan kesäasunnossa Balmoralin linnassa, kuningatar saapui näiden luokse, mutta väkijoukko ei tunnistanut huiviin pukeutunutta kuningatarta.
Kun häneltä kysyttiin, oliko tämä koskaan tavannut kuningatarta, Elisabet vastasi seuraavasti:
– En ole. Mutta hän on, Elisabet sanoi osoittaen lähellä seisovaa poliisia.
Kuningattarella oli palkattu runoilija, jolle maksettiin alkoholilla.
Tämäkin selittyy pitkällä perinteellä. Hovirunoilija saa rahaakin, mutta myös tynnyrillisen (barreli, 164 litraa) sherryä.
Hän allekirjoitti kirjeensä ”Elisabet R.”.
Tämä tuli tavasta käyttää latinankielisiä lyhenteitä. Kuningatar ei käyttänyt sukunimeä, R. tarkoitti reginaa, eli kuningatarta.
Artikkeli on julkaistu alun perin 6.2.2022.