"Olympialaisten kultamitali joukkuelajissa on kovempi juttu kuin kulta yksilölajissa"
Suomen ensimmäinen arvokisavoitto jääkiekossa tuli 44 vuotta ennen ensimmäistä jääkiekon olympiakultaa. Tammikuussa 1978 Suomen alle 18-vuotiaiden maajoukkue voitti Euroopan mestaruuden, kun se kaatoi Helsingissä pelatussa loppuottelussa Neuvostoliiton.
Ratkaisumaalin teki Jari Kurri, ja joukkuetta valmensi Alpo Suhonen. Kurrista tuli yksi Suomen kaikkien aikojen kiekkoilijoista, Suhosesta ensimmäinen – ja toistaiseksi ainoa – suomalainen NHL-päävalmentaja.
Suhosen mielestä Suomi oli olympiaturnauksen kiistatta paras joukkue.
– Voittaa olympialaisten kultamitali joukkuelajissa on kovempi juttu kuin kulta yksilölajissa, mitenkään väheksymättä vaikka Iivo Niskasen saavutuksia. Joukkue koostuu mielettömästä määrästä työtä monilta ihmisiltä.
Suhonen oli aikoinaan edelläkävijä henkisessä ja yksilövalmennuksessa.
– Suomalainen valmennus jääkiekossa on maailman huippuluokkaa. Sen pohjana oli aikoinaan hyvä yksilölajien valmennus. Kun aloiteltiin, sieltä ne virikkeet otettiin. Joukkuelaji on johtamisen suhteen paljon monisyisempi kuin fysiologiset ominaisuudet kuten kestävyys tai nopeus tai voima. Ratkaiseva tekijä on yhteistyö, Suhonen muistutti.
Suhonen näkee jääkiekon ensimmäisen olympiavoiton pitkän kehityksen tuloksena.
– Jääkiekko on kulkenut pitkän tien amatöörilajista Suomen suurimmaksi ammattilajiksi. Urheilu on nuorten ihmisten työ. Jääkiekko sen oivalsi jo 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin tulivat päätoimiset valmentajat ja pelaajat. Mikään muu laji ei Suomessa ole kyennyt samaan, Suhonen sanoi.
Ammattilaistumisen aikakauteen on kuulunut myös jäähalliverkoston laajeneminen yhdeksi maailman kattavimmista asukaslukuun suhteutettuna. Jääkiekon kasvu Suomen ykköslajiksi on liittynyt myös yhteiskunnan muuttumiseen.
– Maalaismaa on kaupungistunut, pallopelit ja joukkuelajit ovat siirtyneet hallitseviksi. Kaikki lahjakkaat nuoret valitsevat pääsääntöisesti pallopelit.
Suomi voitti olympiafinaalissa Venäjän olympiakomitean joukkueen. Nyky-Venäjällä on ollut suuri merkitys olympiajoukkueen pelaajille, joista suuri osa tienaa elantonsa oligarkkien rahoituksella pyörivässä KHL-liigassa. Se on mullistanut jääkiekkoilijoiden työmarkkinat niille pelaajille, jotka eivät aivan yllä NHL:ään.
– Huippupelaajien määrä on nykyään moninkertainen, se selvä asia. Kansainvälisessä jääkiekossa Suomen liigan taso on pudonnut.
Entä miten yhteiskunnallinen muutos näkyy valmentamisessa? Onko Venäjän olympiakomitean joukkue tuomittu altavastaajaksi, koska venäläinen yhteiskunta ei ole demokratisoitunut?
– Sosiaalisella ja tasa-arvoisella yhteiskunnalla on totta kai merkitystä, kun ei kilpailla rahalla. Ruotsi maailman sosiaalisin maa ja se on aina pärjännyt joukkuelajeissa. Venäjällä on käytetty kaikkein alkukantaisimpia valmennusmetodeja, se nähtiin näissä olympialaisissa taitoluistelussakin, Suhonen vastasi.
Venäjän olympiakomitean jääkiekkojoukkuetta Pekingissä valmentanut Aleksei Zhamnov pelasi kaudella 2000–2001 NHL:n Chicagossa Suhosen valmennuksessa.
– Nyt siellä on ensimmäisen kerran valmennuksessa moderneja eleitä ja uuden metodin ajattelijoita, jotka ovat pelanneet pitkän uran Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. He myös valitsivat erilaisen joukkueen, nuoren ja taitavan, Suhonen arvioi.