Olitko se sinä, vai olinko se minä? – Hallitus ja oppositio hakivat toisistaan syypäitä kuntatalouden kupruun

Lisäbudjetti tuo kunnille 237 miljoonaa jo tänä vuonna
Kuntatalous

Hallitusrintamalla ja oppositiolla oli erilaiset tarinat kuntatalouden heikentymisestä, kun eduskunta väitteli keskiviikon istunnossa vuoden kolmannesta lisäbudjetista.

Ainoana puolueena edellisestä hallituksesta hallitusvallassa jatkava keskusta jäi hieman kiusalliseen rakoon, kun se joutui väistelemään roiskeita myös hallituskumppaneiden oppositiolle sinkoamista syytöksistä.

Lisäbudjetissa aikaistetaan kuntien 237 miljoonan euron kompensaatiota kilpailukykysopimuksesta tulevalta vuodelta tälle vuodelle.

Kyseessä on kertakorvaus, joka maksetaan kunnille kuluvan vuoden marras- tai joulukuussa tasasuuruisesti 43,22 euroa asukasta kohden.

Kokoomuksen Timo Heinonen syytti hallitusta siitä, että ensi vuoden varsinainen budjettiesitys ei ratkaise kuntatalouden alijäämäisyyttä.

Heinonen huomautti Kuntatyönantajien Markku Jalosen vaatineen, että kuntien on saatava uusiin tehtäviin ja velvoitteisiin täysimääräinen valtionosuus niin, että todelliset kustannukset tulevat katetuiksi.

Valtiovarainvaliokunta katsoi mietinnössään, että kuntalouden ahdingon on aihettanut toimintamenojen kasvun lisäksi ennakoitua pienemmät verokertymät.

Taustalta löytyy muun muassa ennakonpidätykseen tehty menettelymuutoksesta ja kansallisen tulorekisterin käyttöönottoon liittyviä tekijöistä jotka vaikuttavat kertymien ajoitukseen.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) näki, että että kuntatalouden tilaa heikentävät juuri tänä vuonna myös edelliseltä hallituskaudelta periytyvät, valtionosuuksia leikkaavat päätökset.

– Tyypillisesti ne liittyivät kilpailukykysopimuksen tai erilaisten säästölakien toimeenpanoon. Kiky-leikkaukset ovat kuluvana vuonna täysimääräisiä, vaikka esimerkiksi lomarahaleikkauksesta saatu säästö kutistuu jo pois eikä työajan pidennys ole Kuntaliiton arvion mukaan tuonut kuntiin sille asetettuja säästötavoitteita, Koskinen totesi.

Lisäksi kuntien verotuottojen kertymistä on Koskisen mukaan hidastanut jo useamman vuoden ajan palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen nousu.

Keskustan Anu Vehviläinen muistutti, että Sipilän hallituksen aloittaessa valtio otti lähes seitsemän miljardia euroa velkaa.

– Ja kyllähän se vain niin oli, että oli vastuullista se, että ruvettiin myös julkista taloutta laittamaan silloin kuntoon. 

Vehviläinen katsoi, että kuntalous on mennyt vähän yllättäenkin huonoon kuntoon ”rytmihäiriöistä” ja verotukseen liittyvistä teknisistä seikoista johtuen. Verohallinnollakin olisi parannettavaa.

– Me emme tiedä riittävän hyvin, minkä verran verotuloista tulee menemään minäkin vuonna seurakunnille, kunnille, valtiolle ja minkä verran verotusta tulee ihmiselle itselleen, eli tämä on se juurisyy tässä, mikä aiheuttaa ongelmaa. 

Vehviläinen piti kuntataloudelle ongelmana myös, ettei sote-uudistusta ole saatu vieläkään aikaiseksi.

– Meillä on nyt seitsemäs hallitus, joka tekee sote-uudistusta, ja niin kauan kuin sote on kuntien vastuulla, meillä tulee olemaan vaikeuksia kuntataloudessa. Se on ihan selvä asia, ja näin tulee lähivuosinakin olemaan.

SDP:n Maria Guzenina etsi salista katseellaan edellisenä valtiovarainministerinä toiminutta kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa. Hän joutui kuitenkin tyytymään aina aktiiviseen kokoomuskaksikkoon Timo Heinonen–Ben Zyskowicz.

– Näen edustaja Zyskowiczin kasvot, ja toki näen myöskin edustaja Heinosen kasvot: molemmat hymyilevät. Kysyisin nyt teiltä, että miten noin niin kuin omasta mielestä teillä meni vuosi sitten, kun te leikkasitte ja me nyt paikkaamme — kumman linja on oikea? 

Keskustan Petri Honkonen muistutti, että kuntien taloutta vahvistetaan nyt ja se myös vahvistuu.

– Isossa kuvassa on tärkeää, että talouskasvun siipiä ei nyt katkaista.

Honkonen huomautti, että samalla työllisyys vahvistuu edelleen.

– Ja kun katsotaan tätä valtiontalouden tilaa, niin nyt kun kokoomuksen 12-vuotinen valtakausi on päättynyt ja sinä aikana valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut tai ylikin, niin on tärkeää, että pidetään kestävää talouskasvua yllä.

Antti Rantakangas (kesk.) kyseli jälleen perussuomalaisten linjan perään puolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon vanhoihin vaalikonevastauksiin viitaten.

Rantakangas huomautti, että Halla-aho katsoi kahdeksan vuotta sitten, että verotulojen tasausjärjestelmästä pitää luopua ”vanhakantaisena kepulaisena aluepolitiikkana” ja kehotti kuntia tuottamaan ne palvelut, mihin omat rahat riittävät.

– Onko perussuomalaisten linja sama, mikä oli puheenjohtaja Halla-ahon linja 2011?

Myös keskustan Esko Kiviranta olisi halunnut kuulla, mitä mieltä salista jo poistunut Halla-aho on nykyisin. Kiviranta piti tärkeänä, että hallitus on ajan tasalla ja kunnat saavat jo tänä vuonna lisää valtionosuuksia.

– Ensi vuonnahan valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen on 300 miljoonaa euroa plusmerkkinen, Kiviranta huomautti.

– Sitten voisi todeta kristillisdemokraateille, että taisitte olla hallituksessa silloin, kun harkinnanvaraiset avustukset poistettiin vuonna 2014, hän päätti.