Oletteko olleet jälki-istunnossa? – tentissä keskustaopiskelijoiden puheenjohtajaehdokkaat
Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) valitsee ensi viikonloppuna uuden puheenjohtajan Jyväkylän liittokokouksessa.
Paikalle pyrkivät Lappeenrannassa kauppatieteitä opiskeleva Linda Brandt, 30, ja Jyväskylässä taloustieteitä opiskeleva Arttu Karila, 24.
Miksi pyrit KOL:n puheenjohtajaksi?
Brandt: KOL:lla on juuri nyt tarve dynaamiselle puheenjohtajalle. Johdollani liitosta tulee yhteisöllinen, osastojen toiminta voimaantuu ja uusien jäsenten määrä kasvaa.
Karila: Haluan luoda tulevaisuudenuskoa nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa sekä haastaa puoluetta siitä, mitä tarkoittaa keskustalainen sivistyspolitiikka.
Jos sinut valitaan KOL:n puheenjohtajaksi, mistä asiasta tekisit ensimmäisen kannanottosi?
B: Korkeakouluopiskelijoiden työelämäedellytysten parantamisesta ja koulutuksen kannattavuudesta. Työllistämiseen tulee satsata, erityisesti heidän kohdalla, jotka eivät valmistu suoraan ammattiin.
K: Huoltajakorotuksesta. Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin on tervetullut muutos, mutta asettaa perheelliset opiskelijat tiukemmalle. Hallituksen puolivälitarkastus on tilaisuus hakea ratkaisua ahdinkoon.
Oppositio on kuvannut Juha Sipilän hallitusta ”kaikkien aikojen koulutusvihamielisimmäksi”. Onko kritiikki oikeutettua?
B: Ymmärrän valtion talouden tasapainottamistarpeen, mutta näin rankat koulutusleikkaukset ovat hankalasti perusteltavissa. Kritiikki on aiheen.
K: Oppositio on lähtenyt välillä laukalle. Vaalilupaukset olla leikkaamatta koulutuksesta on kuitenkin rikottu ja siitä arvostelu osuu kohteeseen.
Vaalilupaukset olla leikkaamatta koulutuksesta on rikottu.
Arttu Karila
Onko hallituksen politiikka kokonaisuutena ollut liian oikeistolaista, liian vasemmistolaista vai sopivaa?
B: Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on tehty välttämättömiä leikkauksia ja säästötoimenpiteitä. Politiikka on ollut kokonaisuutena tasapainoilua.
K: Liian oikeistolaista. Päätös olla nostamatta kokonaisveroastetta oli kädet sitova päätös, joka on johtanut karkeaan leikkauspolitiikkaan.
Suomessa on laaja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen verkko. Voidaanko korkeakoulujen toimipaikkoja vähentää nykyisestä?
B: Ei voi enää vähentää. On tärkeää, että opetuksen saatavuus on koko Suomessa riittävä. Elinvoima voidaan turvata erikoistumalla ja laatua korostamalla.
K: Ei voida. Sivupisteiden vähennyksiä on ollut useita tällä vuosikymmenellä. Oleellisinta on kannustaa erikoistumaan ja vähentää joidenkin alojen sisäänottomääriä.
Korkeakoulutetut hyötyvät tutkinnostaan taloudellisesti. Pitäisikö opiskelijan omavastuuta lisätä esimerkiksi lainapainotteisemman opintotuen tai lukukausimaksujen avulla?
B: Opiskelijat hyötyvät, mikäli heidän tutkinnolleen on kysyntää. Yhteiskunnan tulee tukea korkeakoulutusta. Omavastuuta voidaan lisätä, jos valmistuminen viivästyy opiskelijasta itsestään.
K: Koulutus on yhteiskuntaa hyödyttävä investointi. Suomen tulee huolehtia siitä, että olemme tulevaisuudessa vielä osaavampi kansa. Tavoitetta tukee opintorahapainotteinen opintotuki ja ilmainen koulutus.
Välillä on vilautettu ylioppilaskokeista luopumista, koska lukiosta saadaan päättötodistus ja korkeakouluihin haetaan pääsykokeilla. Mitä mieltä olet ajatuksesta?
B: Ylioppilaskokeet asettavat ylioppilaat samalle viivalle. En toistaiseksi kannata kokeista luopumista, mutta kannatan avointa keskustelua aiheesta.
K: Kokeiden merkitystä tulee vähentää. Korkeakouluihin hakeutumisessa on tärkeää, että opiskelijoille on tarjolla useita väyliä ja varaa erehtyä.
En toistaiseksi kannata ylioppilaskokeista luopumista.
Linda Brandt
Peruskoulun työrauha on puhuttanut viime aikoina. Oletko itse ollut koskaan jälki-istunnossa?
B: Jälki-istunto ei ole paras tapa työrauhan turvaamiseen, vaan rauhattomuuden ennaltaehkäisy ja nopea puuttuminen. En ole ollut koskaan jälki-istunnossa.
K: Olen ollut lähellä joutua jälki-istuntoon. Ajauduimme poikaporukalla välituntirajojen ulkopuolelle rakentamaan vesipatoja. Opettaja kuitenkin armahti meidät 5.-luokkalaiset. Selvisimme varoituksella.
Miten luonnehtisit vastaehdokastasi kolmella sanalla?
B: Arttu on asiapitoinen, rauhallinen ja ystävällinen.
K: Linda on energinen, iloinen ja etevä.
Jos maailma tuhoutuisi, pelastautuisit Marsin lennolle ja saisit ottaa mukaasi vain yhden kirjan ja yhden elokuvan, mitkä ne olisivat?
B: Ottaisin mukaani Barbara Ann Kipferin kirjan 12 000 syytä olla onnellinen sekä elokuvan Forrest Gump.
K: Ottaisin Arto Paasilinnan teoksen Jäniksen vuosi sekä Christopher Nolanin tieteiselokuvan Interstellar.