Le Penin tuomiopäivä ratkaisee Ranskan presidentinvaalien asetelmat

Pariisilainen vetoomustuomioistuin kertoo tiistaina päätöksensä maan äärioikeiston kärkihahmon Marine Le Penin valituksesta kavallustuomioonsa. Le Pen tuomittiin viime vuonna neljän vuoden vankeuteen ja sadantuhannen euron sakkoihin EU-varojen väärinkäytöstä. Kaksi vuotta vankeustuomiosta on ehdollista, ja loput tuomiosta Le Pen voi kärsiä pantarangaistuksena.

Tuomioistuin katsoi tuolloin Le Penin puolueen Kansallisen rintaman (nykyisin Kansallinen liittouma) tehtailleen vuosien ajan työntekijöilleen EU-parlamenttiin valevirkoja avustajina, vaikka työntekijät tekivät töitä puolueelle eivätkä välttämättä edes koskaan käyneet Brysselissä. Le Pen johti puoluetta vuodet 2011–21, jolloin valevirkoja luotiin.

Le Pen kiisti syyllisyytensä, uhriutui väittämästään noitavainosta ja valitti tuomiostaan, kuten noin puolet muistakin tuomituista. Hänen lisäkseen tuomittiin yli 20 muuta puolueen EU-parlamentaarikkoa ja avustajaa. Lisäksi puolueelle mätkäistiin kahden miljoonan euron sakot.

Vankeus- ja sakkotuomionsa lisäksi Le Pen tuomittiin viiden vuoden virkakieltoon. Jos vetoomustuomioistuin ei kumoa tai lievennä tuomiota riittävän paljon, Le Pen ei voi osallistua Ranskan ensi vuoden presidentinvaaleihin, joissa hän olisi kyselytutkimusten mukaan ennakkosuosikki.

Ranskalaisasiantuntijat pitävät epätodennäköisenä, että vetoomustuomioistuin ainakaan kumoaisi aiempaa tuomiota. Jossain määrin todennäköisemmin virkakielto voisi kuitenkin lyhentyä uudessa käsittelyssä.

Periaatteessa Le Pen voisi valittaa tuomiostaan vetoomustuomioistuimen käsittelyn jälkeen vielä maan korkeimpaan oikeusasteeseen, mutta valituksen käsittely kestäisi todennäköisesti presidentinvaalien yli. Le Pen on itsekin sanonut, ettei pyri presidentiksi, jos hänen pitää odottaa päätöstä pidempään tai jos hänet määrätään pitämään jalkapantaa.

Jos Le Penin tuomio pysyy ennallaan, puolue asettanee ehdokkaaksi hänen perintöprinssinään pidetyn Jordan Bardellan, joka nykyisin myös johtaa Kansallista liittoumaa.

Ranskassa järjestetään presidentinvaalit ensi keväänä. Istuva presidentti Emmanuel Macron ei voi enää asettua ehdolle, minkä lisäksi hän on varsin epäsuosittu.

Näihin päiviin asti Bardella onnistui näyttäytymään puhtoisena, mutta juuri vetoomustuomioistuimen päätöksen alla myös hänen kaapistaan alkoi löytyä luurankoja. Viime viikon tiistaina poliisi ratsasi muun muassa Kansallisen liittouman toimiston osana tutkintaa, jossa puolueen taannoista EU-parlamenttiryhmää ID:tä epäillään EU-varojen väärinkäytöstä vuosina 2019–24, jolloin Bardella oli ryhmän varapuheenjohtaja.

Samana päivänä korruption vastainen Anticor-järjestö kertoi vaativansa tutkintaa väitteistä, joiden mukaan Bardella olisi runsaat kymmenen vuotta sitten esiintynyt EU-avustajana väärennetyillä dokumenteilla. Lisäksi Bardellan epäillään syksyllä 2021 palkanneen EU-rahoilla mediakouluttajan auttamaan valmistautumisessa seuraavan vuoden presidentinvaaleihin, vaikka kouluttajan piti opastaa häntä ajankohtaisissa EU-asioissa.

Suomen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) erosi tehtävästään edellisenä vuonna samankaltaisen tapauksen vuoksi. Kulmuni oli tilannut valtion laskuun yksityiseltä konsulttiyritykseltä viestintäpalveluja yli 50 000 eurolla ja käyttänyt niitä myös esiintymiskoulutukseen puoluejohtajan tehtävää varten.

Asiantuntijat eivät usko sen enempää uusien kuin vanhojen skandaalien vaikuttavan Kansallisen liittouman ydinäänestäjiin.

– Ei ole kyse siitä, etteivät äänestäjät uskoisi Kansallisen liittouman syyllisyyteen, vaan siitä, että he uskovat kaikkien puolueiden tekevän samoin, selitti Mathieu Gallard tutkimusyhtiö Ipsosilta Politico-verkkomedialle.

Liikkuvien äänestäjien joukossa jatkuvat skandaalit saattavat kuitenkin nakertaa puolueen mainetta uskottavana toimijana.