Oletko sinäkin ostanut Putin-juustoja? – Venäjän vastapakotteet näkyivät suomalaisten kauppakuiteissa
Vuonna 2014 nähtiin nykyisenkin maailmantilanteen esinäytöksiä.
Tuolloin syntyi myös Venäjä-pakotepolitiikka. Jonkin aikaa pakotteiden vaikutukset tarjosivat suomalaisille halvempia elintarvikkeita.
Mellakat Ukrainassa johtivat helmikuussa presidentti Viktor Janukovytšin syrjäyttämiseen. Samalla Venäjän tukemat separatistit julistivat Itä-Ukrainan alueita itsenäisiksi. Itä-Ukrainan sota alkoi.
Janukovytšin politiikka korosti hyviä Venäjä-suhteita, kun taas uusi hallinto suuntautui länteen.
Erityisen suuri peliliike oli, kun Venäjä liitti strategisesti tärkeän Krimin niemimaan itseensä. Vaikkakin aiemmin venäläinen alue, Krim oli ollut 1950-luvulta osa Ukrainan sosialistista neuvostotasavaltaa, ja Neuvostoliiton hajottua osa itsenäistä Ukrainaa.
Viimeistään Krimin miehityksen myötä Ukrainan kriisi sai julkisuudessa suurvaltapoliittisen, kylmästä sodasta muistuttaneen värin.
Euroopan unioni ja Yhdysvallat tuomitsivat Krimin liittämisen ja sitä edeltäneen Venäjän järjestämän kansanäänestyksen. Venäjän mukaan alueen ihmiset äänestivät Venäjään liittymisestä, länsivallat eivät hyväksyneet äänestyksen laillisuutta.
Länsi päätti painostaa Venäjää asettamalla talous- ja muita pakotteita. Ensimmäiset pakotteet astuivat voimaan 17. maaliskuuta 2014. Ne olivat tietyille henkilöille määrättyjä matkustusrajoituksia ja varojen jäädytyksiä. EU:n asettamiin pakotteisiin yhtyivät myös Yhdysvallat ja Kanada.
Tasan kymmenen vuotta sitten Venäjä teki pakotepolitiikassa vastaiskun. Presidentti Vladimir Putin allekirjoitti 6. elokuuta kiellon, joka julkistettiin 7. elokuuta 2014. Määräys kielsi eri elintarvikkeiden tuonnin Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen sekä Kanadan, Norjan ja Australian alueelta.
Venäjän markkinat menivät kiinni mainittujen maiden hedelmiltä, vihanneksilta, lihalta, kalalta ja maitotuotteilta.
EU-tuonnin arvo Venäjällä oli noin 12 miljardia euroa. Kaikesta EU-tuonnista Venäjälle se oli noin kymmenen prosenttia. Yhdysvaltojen-tuonnin arvo oli vajaa miljardi, Kanadasta, Australiasta ja Norjastakin tuotujen elintarvikkeiden yhteensä satoja miljoonia.
Suomessa muistetaan erityisesti se, kuinka vientiin tarkoitetut meijerituotteet yhtäkkiä jäivätkin kotimaahan.
Venäjällä, etenkin Pietarissa, oli suuret markkinat suomalaisille elintarvikkeille. Venäläisten silmissä suomalainen tuotanto on tarkoittanut hyvää laatua, ja esimerkiksi juustot menivät ostovoimaiseen kansanosaan kuin häkä.
Yhtäkkiä suosittuja tuotteita ei saanutkaan niille tarkoitetuille markkinoille.
Eniten tämä näkyi juustoissa. Suosituinta merkkiä, Valion Oltermannia, jäi Suomeen kuin vanhan ajan voivuorien toisintona.
Ratkaisu oli myydä tuotteet halvalla suomalaisille. Erittäin edulliset hinnat saivat suomalaiset ryntäämään ruokakaupoille. Ostoskärryissä näkyi tahko tahkon perään Oltermanneja venäjänkielisillä teksteillä.
Tuote oli täsmälleen sama, mutta etikettikielen lisäksi eroa oli yllättävästi myös päivämäärissä. Venäläinen parasta ennen -päivämäärä oli Oltermanneissa puoli vuotta myöhemmin kuin suomalainen.
Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen kertoi Ilta-Sanomille 15. elokuuta 2014, että syynä oli suomalaisten ja venäläisten erilaiset makutottumukset.
– Juuston maku voimistuu kypsyessään. Koska suomalaiset ovat tottuneet miedon kermajuuston makuiseen Oltermanniin, suomalaisella leima-ajalla voimme taata, että sen ajan puitteissa maku säilyy totutun kaltaisena. Jos juustoa säilyttää pidempään, maku voimistuu, kun juusto jatkaa kypsymistään, Kontunen kertoi.
Halvat juustot saivat pian Venäjän presidentin mukaan nimen Putin-juusto. Nimi lähti leviämään, kun silloinen S-ryhmän marketkaupan ketjuohjauksesta vastaava Antti Oksa kuuli asiakkaan puhuvan Putinin juustosta. Hän tviittasi hauskana pitämänsä Putin-juusto -termin, ja näin sana lähti leviämään.
Yleisradion äänestyksessä Putin-juusto valittiin ylivoimaisesti vuoden 2014 sanaksi.
Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen kertoi medialle tuolloin sanan voiman olevan sen huumorissa.
– Tämä oli minunkin mielestä yksi vuoden keskeisistä ilmiöistä. Putin-juusto on koko kansan sana. Siinä on tietynlaista vitsikkyyttä, vaikka sen taustalla on vakava tilanne. Putin-juustossa ilmenee suomalaisten ironinen katsantokanta, ja useimmiten tällaisissa uudissanoissa on taustalla jonkinlainen vitsikkyys.
Venäjällä kehitettiin omia tuotteita korvaamaan suomalaisia juustoja, mutta monia niistä haukuttiin suoraan pahanmakuisiksi.
Ruoantuotannon kannalta markkinoiden ylijäämät eivät olleet hyvä asia. Markkinat menivät sekaisin ja romuttivat tuotannon kannalta kestävän hintatason. Korvaavia markkinoita oli vaikea löytää, ja etenkin meijerituotanto on maidon nopean pilaantumisen takia ala, joka elää markkinatodellisuutta joka päivä. Lehmän lypsyä ei voi lykätä parempaan markkinatilanteeseen.
– Pakotepolitiikkaa toteutetaan EU:n yhteisillä, poliittisilla päätöksillä. On ristiriitaista, että pakotesodan etulinjassa menetyksiä kokevat eurooppalaiset viljelijät, kun taas muut EU-kansalaiset nauttivat samaan aikaan poikkeuksellisen pienestä ruokalaskusta, Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti pääkirjoituksessaan 29. kesäkuuta 2015.
Sittemmin pakotepolitiikankin johdosta ruokakorin hinta on noussut, mutta tällä ei ole ollut vaikutusta tuottajan vaikeaan asemaan, joka tarvitsisi markkinaehtoisesti kannattavan hinnan maailmantilanteesta riippumatta.