Oleskeluluvan saavilta puuttuu tuhansittain kuntapaikkoja

Oleskeluluvan saavia turvapaikanhakijoita uhkaa juuttua vastaanottokeskuksiin, kun heille ei pystytä osoittamaan uutta kotikuntaa.

Keskuksissa odottaa jo nyt yli 1 700 ihmistä siirtymistä uuteen kotikuntaan, kertoo johtaja Jaana Vuorio Maahanmuuttovirastosta.

Jono on pidentynyt, kun viime vuonna kertynyttä turvapaikkahakemusten ruuhkaa puretaan nyt vauhdilla ja päätöksiä syntyy nopeaa tahtia.

Jos kuntapaikka halutaan kaikille, joiden arvioidaan tänä vuonna saavan oleskeluluvan, niitä tarvitaan noin 10 000.

Toistaiseksi kunnissa on tehty päätökset vasta runsaasta 3 500 paikasta, kertoo maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Olemme vaihtelevan toiveikkaita ja jonkin verran huolissaan, Hämäläinen kuvaa STT:lle tilannetta.

Suuri osa oleskeluluvan saaneista ei jääkään odottelemaan kuntapaikkaa, vaan muuttaa omin päin haluamaansa kuntaan, hyvin usein kasvukeskuksiin, kuten Helsinkiin, Ouluun, Turkuun ja Tampereelle.

Hämäläisen mukaan kenenkään omatoimisuutta ei ole tarkoitus lannistaa.

Huolena kuitenkin on, että nämä ihmiset tulevat kunnille yllätyksinä ja kotoutumispalveluja ei tiedetä varata riittävästi. Esimerkiksi kielikoulutukseen pääsyä voi joutua jonottamaan.

– Mieluummin tasaisesti eri puolille maata sillä tavoin, että löytyy asunto, koulutus ja työpaikkamahdollisuus, kuin että siirrytään heti kasvukeskuksiin, joissa voi olla jonoja, Hämäläinen vertaa.

Myös Kuntaliitto pitäisi hyvänä, että tulijat jakautuisivat tasaisesti eri kuntiin.

Liitto perää kunnon korotuksia korvauksiin, joita valtio maksaa kunnille kansainvälistä suojelua saavien ja pakolaisten vastaanotosta. Lisäksi kunnat pohtivat, löytyykö tulijoille asuntoja ja aikuisille riittävästi kotoutumiskoulutusta.

Kuntien asenteista kuntapaikkojen löytyminen ei jää kiinni, lupaa maahanmuuttokoordinaattori Liselott Sundbäck Kuntaliitosta.

– Kunnissa on aika hyvä talkoohenki hoitaa oleskeluluvan saaneiden sijoittaminen kuntiin hyvin.

Kunnissa on aika hyvä talkoohenki hoitaa oleskeluluvan saaneiden sijoittaminen.

Liselott Sundbäck

Suomessa kunnat päättävät kuntapaikoista itse. Ruotsissa kunnille tuli viime vuonna velvoite ottaa vastaan turvapaikan saaneita.

–  Suomessa tätä ei ole pidetty mahdollisena kuntien itsehallinnon takia. Mutta olisi hirveän hyvä käytännön syistä, että se menisi tällä tavalla automaattisesti, Maahanmuuttoviraston Vuorio sanoo.

Tanskassa ja Hollannissa turvapaikkapäätöksessä osoitetaan, minne kuntaan turvapaikan saanut muuttaa.

Jos tulija haluaa Tanskassa kotoutumispalveluja, hänen on asuttava hänelle osoitetussa kunnassa kolme vuotta.

– Järjestelmää on pidetty tosi hyvänä myös kotouttamisen kannalta, Vuorio kertoo.

Tavoite on ollut, että kuntapaikka voitaisiin osoittaa kahden kuukauden kuluessa. Odotusaika voi venyä, sillä kuntapaikkoja oli liian vähän jo ennen viime vuoden hakijaruuhkaa.

Esimerkiksi Uudellamaalla haussa on noin 2 800 paikkaa.

Kunnissa on tehty tänä keväänä päätökset 700 paikasta ja määrän odotetaan nousevan tuhanteen, kertoo maahanmuuttopäällikkö Jaana Suokonautio Uudenmaan ely-keskuksesta.

– Valtion korvaukset toki kiinnostavat kuntia, mutta vielä enemmän niitä on mietityttänyt se, löytyykö tulijoille asuntoja.

Monessa kunnassa otetaan nyt ensi kertaa vastaan kansainvälistä suojelua saavia tai pakolaisia, joten kotoutumispalvelujen järjestäminenkin askarruttaa.