OKM: Korkeakoulutuksen saavutettavuudessa on vielä työnsarkaa Suomessa – Kurvinen: "ei riitä, että katsotaan vain korkeakoulutusta, koko koulutuspolkua on painotettava"

Korkeakoulutus ei ole Suomessa vielä kaikille yhdenvertaisesti saavutettavissa eikä mahdollisuuksien tasa-arvo toteudu kaikille, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) julkaisema selvitys. Tiellä voi olla erilaisia korkeakoulutuksen fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, alueelliseen tai kielelliseen saavutettavuuteen liittyviä esteitä.

Selvityksen vastaanottaneen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen mukaan alueellisilla ja sosioekonomisilla seikoilla on ehkä jopa enemmän merkitystä saavutettavuuteen kuin aiemmin.

–  Valitettavasti tämä osoittaa, että vuosikymmenten työ ei ole poistanut täysin mahdollisuuksien tasa-arvon ongelmia, Kurvinen sanoo tiedotustilaisuudessa.

Yliopistokoulutukseen jatkaminen on eriytynyt perhetaustan mukaan. Lukion eriyttävä merkitys perustuu siihen, että korkeasti kouluttautuneiden vanhempien lapset hakeutuvat lukioon ja suorittavat ylioppilastutkinnon selvästi yleisemmin kuin matalammin kouluttautuneiden vanhempien lapset.

Vanhempien korkea koulutus tukee lasten koulumenestystä, sillä heidän oma kokemuksensa koulutuksesta kannustaa lapsia etenemään.

Selvityksen mukaan muita taustatekijöitä ovat myös maahanmuuttotaustaisuus, toimintarajoitteisuus ja vammaisuus, kuuluminen kielellisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin, erilainen oppijuus sekä kuuluminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.

–  Jokaisella pitää olla mahdollisuus kouluttautua niin paljon kuin oma yritteliäisyys ja lahjakkuus riittävät, riippumatta sukupuolesta tai perhetaustasta, kertoo ministeri Kurvinen.

Hän painottaakin, että oppivelvollisuuden jatkaminen toiselle asteelle on yksi keino kouluissa etenemisen mahdollistamiseksi haavoittuville nuorille.

–  Päästäksemme eteenpäin ei riitä, että katsotaan vain korkeakoulutusta, vaan koko koulutuspolkua on painotettava.

OKM:n selvitys esittää yhteensä 38 tavoitetta, joilla saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja moninaisuutta suomalaisessa korkeakoulutuksessa voidaan edistää. Selvityshenkilö Tapio Kosunen nostaa tavoitteista esille erityisesti saavutettavuutta koskevien säännösten kirjaamisen yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeihin.

Korkeakoulujen tulisi myös laatia oma saavutettavuussuunnitelmansa vuoden 2022 loppuun mennessä. Lisäksi perustettavaksi esitetään saavutettavuusfoorumia, joka laatisi yksityiskohtaisen toimenpideohjelman koulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi.

Muut esitetyt tavoitteet liittyvät muun muassa opinto-ohjaukseen, opiskelijavalintaan, opettajankoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Tavoitteita asetetaan myös henkilöstön ja opiskelijoiden osallistamiseen ja osaamisen kehittämiseen, syrjinnän, häirinnän ja rasismin poistamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Suomessa tehdyssä opiskelijavalinnan uudistuksessa on Kurvisen mukaan hyviä puolia mutta myös ongelmia.

–  On tärkeää, että opiskelijavalintauudistusta ja saavutettavuutta kehitetään kokonaisuutena ja harmoniassa keskenään, Kosunen lisää.

Hänen mukaansa pohdintaa ja huolta herättää myös koulutuksen alueellisuus. Väestötilastot näyttävät, että opiskelijamäärät laskevat korkeakouluissa viimeistään 2030-luvulla.

–  Mahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa on ikuinen kilpailu. Emme ole koskaan valmiita tasa-arvon osalta, sillä aina tarvitaan lisää työtä ja toimenpiteitä, ministeri Kurvinen sanoo.